Oletko Hyvinkään musiikkiopiston nykyinen tai entinen oppilas, oppilaan huoltaja, opettaja, yhteistyökumppani, sidosryhmään kuuluva tai muuten vain vannoutunut musiikin ystävä? Onko Hyvinkään musiikkiopisto sydäntäsi lähellä? Kirjoita tähän avoimeen vieraskirjaan tervehdyksesi ja/tai muistojasi Hyvinkään musiikkiopistosta.
Keväällä 2020 Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti Kestävän talouden ohjelmasta 2021–2023, jonka myötä musiikkiopiston saamaa kaupungin avustusta leikattiin 20 %.
5.9.2024 Hyvinkään kaupunki julkaisi esityksen, että musiikkiopiston avustusta leikataan -50% eli -245.000€ vuonna 2025. Tavoitteena on “musiikkikoulun avustuksen lopettaminen”, joka tarkoittaisi myös vuosittaisen miljoonan euron valtionosuuden menettämistä. Hyvinkään musiikkiopisto lopettaisi toimintansa.
407 ajatuksia aiheesta “Avoin vieraskirja”
Kaupungin tukemat musiikin opiskelun mahdollisuudet kaikille ja etenkin lapsille ja nuorille ovat todella tärkeitä. Hyvinkään musiikkiopisto on mahdollistanut erinomaiset puitteet hyvinvoinnin tukemiseen musiikista kiinnostuneen lähtökohdista huolimatta. Toivon todella, että tämä Hyvinkään sydämessä oleva musiikin ja kulttuurin elämyksiä tuova taho saisi rahoitusta jatkossakin. Sekä harrastuksesta kiinnostuneet lapset ja nuoret että ansioituneet ja täysillä erinomaista työtä tekevä henkilökunta on jatkuvuuden ansainnut.
Hyvinkäällä on vahva historia kulttuurin edistämisessä ml. monet tunnetut taiteilijat. Musiikkiopiston rahoituksen loppuminen toisi todella ikävän mainehaitan koko kaupungille. Musiikkiopisto on aivan ytimessä hyvinvoivassa kaupungissa, siitä olisi syytä kaupungin markkinoida entistä näkyvämminkin. Kulttuuri on Hyvinkään vahvuus ja maineentuoja, ei säästökohde.
Kiitos Hymolle arvokkaasta työstä nuorten musiikkikasvatuksen hyväksi. Olen riemulla seurannut sitä intoa, jolla pojanpoikani on uppoutunut musiikin maailmaan. Uskon, että vastaavaa iloa ja osaamisen kokemusta tarvitaan edelleen Hyvinkäällä.
Hyvinkään kaupungin esitys musiikkiopiston avustuksen leikkauksesta on käsittämätön.
Jos on niukasti rahaa, on tehtävä säästöjä, muttei tulevaisuudelta, nuorilta.
Kaupungin säästö tuen vähentämisestä on heikosti vaikuttavaa, huomioiden valtion osuuden menetys.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsivaikutusten arvioinnin kunnissa. Mikähän se tässä tapauksessa on?
Ulla Perksalo, Hyvinkään musiikiopiston oppilaana ja opettajana 1967-1991
alttoviulisti
Turun filharmoninen orkesteri, Turun konservatorio
Hei,
Olen Esko Laine, hyvinkääläinen kontrabasisti, nykyään Berlinin Filharmonikoissa.
Opiskelin Hyvinkään musiikkiopistossa koko 1970-luvun, selloa, pianoa, kontrabassoa,teoriaa, soitin orkestereissa,kävin kesäleireillä,
( pelasin myös Ahmoissa lätkää ja Hypsissä jalkapalloa ).
HyMOsta menin suoraan Suomenkansallisoopperaan kontrabasistiksi, sen jälkeen parin mutkan kautta Berliinin Filharmonikoihin, jossa soitan vieläkin.
Eli pääosa basso-opinnoistani tapahtui Hyvinkäällä.
Maailmalla jutellessa kollegat ovat olleet ihmeissään että miten on mahdollista että pienehkössä kaupungissa Suomessa on noin kaikenkattava musiikkikoulu ?
Meillä oli siihen aikaan jo kolme orkesteria. Nykyään on myös pop- ja jazzosasto.
Opetus on aina ollut huippuluokkaa.
Tuhannet nuoret Hyvinkäällä ovat saaneet tutustua musisointiin yksin ja varsinkin yhdessä.
Instrumentin tekninen oppiminen, sävelpuhtauden kontrollointi, rytminen tarkkuus,
niin että kaikki menee yhdessä muiden kanssa ja sitten vielä yleisön edessä kaikki tuo yhtä aikaa, aivotoiminta käy huippukierroksilla !
Kaikki tämä auttaa lasten oppimiskykyä muiden asioiden parissa niinkuin myös sosiaalista ryhmäpeliä.
Ja se on myös tosi hauskaa !
Ei kaikista tarvitse tulla ammattimuusikoita. Musiikki voi olla yksi harrastus muiden joukossa.
Hyvinkään musiikkiopisto on ainutlaatuinen helmi ja se on kaikkien hyvinkääläisten hyväksi, piipahda vaikka jossain lukuisista minikonserteista !
Eläköön Hymo !
Musiikki kuuluu kaikille, musiikki on universaalia. Se yhdistää ihmisiä ajasta, paikasta, iästä, ammatista riippumatta. Musiikki rakentaa ihmisten välille siltoja, avaa sydämiä, parantaa haavoja. Se opettaa, kehittää, innostaa ja luo uutta. Musiikki antaa ihmisille kokemuksia ja elämyksiä, jotka ovat unohtumattomia ja vertaansa vailla. Kokemuksia, joiden arvo on mittaamaton. Elämyksiä ja tunteita, joiden merkityksen ja inhimillisen syvyyden kuvaamiseen sanat eivät riitä. Hetkiä, jotka kantavat läpi ihmiselämän ja ulottuvat seuraaviin sukupolviin.
Hyvinkään musiikkiopisto on osa tätä sukupolvien ketjua ja kollektiivista muistia. Se on instituutio, jonka menettäminen aiheuttaisi korvaamattoman vahingon Hyvinkään maineelle ja kulttuurille. Vuosikymmenien aikana lapsille ja nuorille hyvässä yhteishengessä ja suurella työllä rakennettu traditio on helppoa romuttaa hetkessä poliittisilla päätöksillä. Sen sijaan olisi äärimmäisen vaikeaa luoda uudelleen mitään vastaavaa ja näin ainutlaatuista.
Lapsissa ja nuorissa on yhteiskunnan tulevaisuus, sanotaan. Toivokaamme siis heille hyvää elämää ja osoittakaamme se myös teoin. Antakaamme heille kasvurauha ja kohdelkaamme heitä hyvin. Musiikkiopiston ylläpito on päättäjien arvovalinta. Se on valinta sille, että lapsille ja nuorille halutaan antaa mahdollisuus osallistua musiikin maailmaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä, jossa on heitä yksilöllisesti huomioivia ja tukevia aikuisia, osaavia opettajia. Se on valinta sille, että lapsista ja nuorista välitetään.
En halua kuvitella suomalaista yhteiskuntaa, joka kylmästi vetää maton lasten ja nuorten alta ja lakkauttaa heidän mahdollisuutensa musiikin opiskeluun. Sellainen yhteiskunta olisi pimeä ja taantunut takapajula. Hyvinkäällä on vielä mahdollisuus säilyttää maineensa lapsiystävällisenä ja aktiivisena kaupunkina. Älkää tuhotko sitä.
Erittäin harmillista kuulla, että näin arvokas harrastusmahdollisuus lapsille ja nuorille on uhattuna. Opiskelin itse aikanani Hyvinkään musiikkiopistossa ja musiikista tuli tätä kautta tärkeä osa elämääni ja olen erittäin kiitollinen musiikkiopistolle ja sen ihanille opettajille, jotka mahdollistivat harrastukseni.
Olin lapsena kiinnostunut musiikista ja eri soittimista, mutta koska en ollut ryhtynyt musiikkiharrastukseen aivan pienestä lapsesta pitäen luulin olevani liian vanha musiikin harrastamiseen. Hain ja pääsin kuitenkin sisään musiikkiopistoon 13-vuotiaana, ja siitä kehittyi suosikkiharrastukseni hyvin nopeasti. Musiikkiopisto ja sen henkilökunta ottivat minut avoimena vastaan ja vaikka aloitin opintoni ehkä hieman vanhempana kuin monet muut opiston oppilaat, löysin sieltä kuitenkin ystäviä enkä myöskään koskaan kokenut itseäni ulkopuoliseksi. Lämmin ilmapiiri, mahtavat opettajat ja laadukas opetus tukivat oppimistani ja jatkoin tuuban soittoa HYMO:ssa kunnes muutin toiselle paikkakunnalle yliopisto-opintojen perässä. Musiikki harrastuksena auttoi minut läpi yläasteesta, lukiosta ja yliopiston hakuprosessista sekä pääsykokeista.
Nyt melkein valmistuneena arkkitehtina olen erittäin kiitollinen Hyvinkään musiikkiopistolle ja sen henkilökunnalle (erityisesti omalle opettajalleni) kaikesta hyvästä, jota heiltä vuosien mittaan sain. Toivon hartaasti, että musiikkiopisto pystyy jatkamaan toimintaansa myös tulevaisuudessa rikastaen lasten ja nuorten elämää niin kuin se aikanaan rikasti omaani.
Tuki on huiman kuuloinen verrattuna muiden taidemuotojen tukiin. Muut ovatkin enemmän harrastuspohjaisia. Mutta miksi taidetta pitää tukea? Luen juuri viikkohesarista juttua tunnetaitojen merkityksestä palautumiseen työelämästä. Ei liene tarpeen esitellä miksi on tärkeä palautua työelämästä mutta ehkäpä leikkauslistaa katsoessa on tärkeää pohtia miten abstraktiakin ajattelua vaativat tunnetaidot kertyvät. Taiteesta väittäisin.
Minulla on omakohtainen kokemus taiteen pelastamassa nuoresta. No ei minusta nyt rikollista tai töhertäjää olisi tullut mutta ilman kehollisen ilmaisun taidemuotoa en olisi päässyt turvallisesti kokemaan erilaisia ulospääsyä kuotestani. Olisin siis edelleen kuoressani ja mahdollisesti vaopunut masennukseen myöhäisen iän adhd-diagnoosin myötä.
Nyt kuitenkin saan taiteen kautta itsenäisesti henkistä tukipilaria tutkimaan maailmaa onnellisin silmin. Se varmasti vaikuttaa myös ympärillä oleviin ihmisiin, niihinkin jotka ei taiteen harrastuksesta ole päässyt iloitsemaan.
Leikkauksen myötä musiikkiharrastus tulisi yhä harvemman ulottuville ja se ei ole reilu tilanne. Lisäksi ulosjäävät taitavat olla juuri niitä, joille abstraktin ajattelun poisjääminen saattaa myöhemmin näkyä systeemin sabotointina. Voidaanko tästä vetää Karkki johtopäätös, että taiteeseen sijoitettu euro tulee nelinkertaisena takaisin. Hiukan viiveellä, mutta niin tulee myös sijoittamattomankin euron vaikutukset.
Hyvinkään musiikkiopiston alasajo näyttäytyy osana meneillään olevaa Suomen kulttuurielämän kurjistamisbuumia.
On vastuuttoman lyhytnäköistä, että hyvinkääläislasten ja -nuorien mahdollisuus korkeatasoiseen musiikinharrastamiseen ollaan vaarantamassa lakkauttamalla mahdollisuutensa löytää musiikillinen erityistaipumuksensa, motorinen lahjakkuutensa sekä musisoimisen ilo yhden vuorovaikutteisimman taideilmaisun parissa. Kulttuurinharrastamismahdollisuuksien keskittyminen pelkästään suuriin kaupunkeihin on yhtä vähän kulttuurikentän kuin pienempien kaupunkienkaan etu.
Kun talous on tiukalla, kaikesta on voitava leikata, mutta leikkauksien suunnittelu ja kohdistuminen näin massiivisina kulttuurikentälle, ja Hyvinkään tapauksessa vieläpä lapsiin ja nuoriin, osoittaa ainakin sen, että vastaavan rajut 90-luvulla tehdyt leikkaukset tekivät tehtävänsä: päättäjillä ei ole ymmärrystä monipuolisen kulttuurielämän paikkakuntiin tuomasta vetovoimasta, sen yksilön tunne-elämää ja sosiaalista elämää kaikissa elämänvaiheissa rikastuttavasta vaikutuksesta, työllistämisvaikutuksista – suoraan ja välillisesti – saati sen arvosta vientituotteena. Korkeatasoinen klassinen musiikki sekä sen laaja-alainen ja sosioekonomisesti tasa-arvoinen harrastamismahdollisuus on kansainvälisesti maamme yksi laajimmin tunnettuja vientituotteita ja maabrändejä.
Hyvinkään musiikkiopiston toimintaa ei kannata lopettaa.
Toiminnan tuen kaavailtu vähentäminen olisi moninkertaisesti suurempi menetys kuin siitä saatava hyöty.
Hannaliisa Pitkäpaasi
Konserttimestari
MuM
Lapsen musiikkiharrastuksen positiivisia vaikutuksia on melkeinpä mahdotonta yliarvioida. Harrastuksessa edistyminen antaa vähitellen valmiudet yhteissoittoon ja kokemukseen yhteydestä ja johonkin kuulumisesta. Taitojen kehittyminen tukee hyvän itsetunnon kehittymistä. Oppilaan ja opettajan suhde on usein eräs elämän merkittävistä kodin ulkopuolisista ihmissuhteista. Muutamista oppilaista varttuu aikanaan ammattilaisia, mutta ehkä tärkeintä on saada konsertteihin musiikillisesti sivistyneitä ihmisiä ja musiikin harrastajia. Suunnitelmat Hyvinkään musiikkiopiston tuen supistamisesta ja mahdollisesta lopettamisesta ovat lyhytnäköistä politiikkaa. Rahallinen säästö on mitätön verrattuna saatavaan hyötyyn.
Kiitos Hyvinkään musiikkiopistolle kahden sittemmin musiikin ammattiopintoihin hakeutuneen nuoremme innostavasta ja ammattitaitoisesta alkuopetuksesta! Toivon, että hyvinkääläisille lapsille ja nuorille varmistetaan tulevaisuudessakin yhdenvertainen mahdollisuus hakeutua musiikkiopintojen pariin. Tieteellinen tutkimus on osoittanut musiikkiharrastuksen moninaiset hyödyt niin emotionaalisen kuin kognitiivisen kehityksen näkökulmasta, ja siksi olisi ensiarvoisen tärkeää turvata nuorten mahdollisuus päästä kotikaupungissaan osalliseksi ammattitaitoisesta musiikkikasvatuksesta perheen tulotasosta riippumatta.
Hyvinkäällä ollaan ylpeitä ja nostetaan esille kaupungistamme tulleita laulajia ja muusikkoja. He myös tuovat kaupungille positiivista julkisuuskuvaa.
Hyvinkään musiikkiopisto tarjoaa mahdollisuuden tutkintojen suorittamiseen, mikä auttaa musiikkialojen pääsykokeissa ja ylipäätään pääsykokeisiin pääsemisessä, kun nuorella on aika miettiä jatko-opintoja.
Mistä ponnistavat tulevaisuuden tähdet, jos systemaattinen kouluttautuminen häviää Hyvinkäältä?
Hyvinkään musiikkiopiston konserttikalenteri tarjoaa lapsille ja nuorille säännöllisesti esiintymismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Konsertit ovat myös ilmaisia, joten yleisönä oleville hyvinkääläisille musiikkiopisto järjestää jatkuvasti kulttuuritarjontaa. Musiikkiopiston oppilaat myös esiintyvät erilaisissa tilaisuuksissa, esim. Hyvinkään nuorisokuoro palvelutaloissa. Kaikki tämä monien ihmisten hyvinvointia tukeva kulttuuritoiminta jää pois, jos resurssit ja sen myötä ryhmät ja tekijät katoavat kaupungista.
Itse olen opiskellut pienemmän kaupungin musiikkiopistossa ja koen, että Suomen musiikkiopistoverkosto tekee äärimmäisen arvokasta työtä, mikä tukee yksilötasolla oppilaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä, kansallisesti kulttuurikasvatusta ja kansainvälisesti menestyneitä muusikoita etenkin klassisen musiikin puolelta. Musiikin ja kulttuurin osuus yhteiskunnan hyvinvoinnissa ei ole suoraan rahassa mitattavissa, toki osuutta bruttokansantuotteesta voi ja kannattaa huomioida. Jokaisen kaupungin pitäisi pitää huolta omasta oppilaitoksestaan.
Erityisen häpeällistä musiikkiopiston tukien loppuminen olisi kaupungissa, joka käsitykseni mukaan haluaa profiloitua radanvarsikaupungeista edukseen.
Noora Vuorenmaa
Musiikkikasvattaja
Hyvinkään nuorisokuoron johtaja
Soittajan äiti
Hyvinkään kaupungin esitys musiikkiopiston avustuksen leikkaamisesta on surullinen ja käsittämätön. Musiikkiopistolla on valtava merkitys hyvinkääläisten lasten ja nuorten mahdollisuuksiin päästä musiikkiharrastuksen ääreen perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Musiikkiopistotoiminnan lakkauttaminen poistaisi Hyvinkäältä keskeisin kulttuuri- ja harrastustoiminnan muodon ja tekisi musiikin harrastamisesta saavuttamatonta monelle. On todella lyhytnäköistä säästää lasten ja nuorten harrastus- ja kehitysmahdollisuuksista ja ottaa kustannukset pahoinvointina ja ongelmina takaisin.
Molemmat lapset opiskelee hyvinkään musiikkiopistossa. Lopettaminen tarkoittaisi harrastuksen menettäminen, joka lasten kannalta on aika ikävä asia.
Hyvinkään kaupungin ehdotus leikata taiteen perusopetuksen rahoituksesta näin rajusti on todella surullista kuultavaa. Entisenä hyvinkääläisenä ja Hymon kasvattina olen hyvin pettynyt entisen kotikaupunkini ehdotukseen. Se on lyhytnäköinen ja ajaisi alas koko Hyvinkään musiikkiopiston toiminnan, joka on rikastuttanut kaupungin kulttuurielämää vuosikymmenien ajan tarjoten samalla tasokasta ja monipuolista musiikinopetusta.
Musiikin harrastamisen vaikutukset ovat merkittäviä ja monialaisia. Se kehittää ajattelua ja luovuutta, tarjoaa yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä opettaa sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Taideharrastukset lisäävät hyvinvointia, jota tulisi vaalia erityisesti tänä aikana, kun nuoriso voi huonosti ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa.
Hyvinkään musiikkiopistossa tehdään tärkeää työtä ammattitaidolla ja suurella innolla. Työ on pitkäjänteistä eivätkä sen vaikutukset ole aina välittömiä, mutta sitäkin arvokkaampia. Useimmille musiikkiopisto tarjoaa elämänmittaisen ja tärkeän harrastuksen. Osalle, itseni mukaan lukien, musiikkiopisto on tarjonnut väylän musiikin ammattilaiseksi. On valtavan surullista, jos nykyisiltä ja tulevilta hyvinkääläisiltä evätään nämä mahdollisuudet.
Toivon syvästi, että Hyvinkään kaupunki ei vie tätä ehdotusta läpi. Toteutuessaan se loisi Hyvinkään maineeseen kolhun, joka ei hälvene yhtä nopeasti kuin leikkauspäätös syntyy. Onko Hyvinkäällä hyvä huomen, jos lasten harrastusmahdollisuuksia rajoitetaan ja kaupungin kulttuurielämästä karsitaan?
Aino Kinnunen
Ammattimuusikko
Hyvinkään musiikkiopiston kasvatti 2003-2017
Viime aikoina olemme saaneet huolestuttavia uutisia esitetyistä leikkauksista koskien Hyvinkään musiikkiopiston rahoitusta. Tämä suunnitelma on mielestäni lyhytnäköinen ja uhkaa paitsi musiikkiopiston tulevaisuutta, myös koko Hyvinkään kulttuurielämää ja lasten sekä nuorten kehitysmahdollisuuksia. Musiikkiopiston merkitystä yksilöiden ja yhteisön kehitykselle ei voi aliarvioida.
Musiikin opiskelu kehittää oppilaita monella eri tasolla. Se edistää keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, ja samalla vahvistaa luovuutta ja ilmaisutaitoa. Musiikinopetus tarjoaa nuorille myös tärkeän sosiaalisen ympäristön, jossa harjoitellaan yhdessä soittamista, kuuntelemista ja ryhmässä toimimista. Näitä taitoja tarvitaan niin koulussa, työelämässä kuin arjessakin.
Hyvinkään musiikkiopistohan on jo vuodesta 1965 ollut tärkeä ja arvostettu osa kaupungin kulttuurielämää. Moni on saanut siellä hyvän pohjan, joka on johtanut jopa ammatilliseen uraan musiikin parissa. Vieläkin tärkeämpää on kuitenkin se, että musiikkiopisto tarjoaa paikallisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokea musiikin iloa ja riemua – ilman taloudellisia esteitä.
On ymmärrettävää, että taloudellisia säästöjä nyt etsitään. Mutta kulttuurin ja erityisesti lasten ja nuorten kehityksen kustannuksella säästäminen voi kääntyä itseään vastaan. Musiikkikasvatus ei ole vain ylimääräinen kulu, vaan se on sijoitus tulevaisuuteen. Leikkaamalla rahoitusta vaarannetaan monen perheen mahdollisuudet tarjota lapsilleen laadukasta ja monipuolista harrastustoimintaa. Tämän vaikutukset tuntuvat pitkällä aikavälillä, sillä kulttuuriharrastukset edistävät nuorten hyvinvointia ja sitouttavat heitä myös osaksi paikallista yhteisöä.
Musiikkiopisto ei ole vain oppilaitos, vaan se on osa kaupungin identiteettiä. Musiikki ja taide yleensäkin tuovat yhteisöjä yhteen ja auttavat luomaan yhteistä kulttuurista pääomaa, joka rikastuttaa kaupunkilaisten elämää. Leikkaamalla musiikkiopiston rahoitusta, kaupungin johto lähettäisi viestin, ettei taiteella ja luovuudella ole arvoa…
Toivon, että Hyvinkään päättäjät harkitsevat tätä nyt vakavasti ja ymmärtävät musiikkiopiston merkityksen. Rahoituksen leikkaaminen olisi peruuttamaton isku monelle oppilaalle, perheelle ja koko kaupungin kulttuurielämälle. Se johtaisi pian myös valtiontuen menettämiseen ja musiikkiopiston toiminnan alasajoon. Meidän on pidettävä huolta siitä, että musiikki säilyy tärkeänä osana hyvinkääläisten arkea – myös tulevaisuudessa.
Musiikin harrastaminen ja sitä kautta luova ajattelu tekee hyvää mielelle ja kehitykselle, ja on sitä kautta äärimmäisen arvokasta kasvavalle lapselle ja nuorelle. Musiikin harrastaminen vaikuttaa koko loppuelämään tarjoten vähintäänkin arvokkaita muistoja, ellei jopa elinikäistä harrastusta tai ammattia. Itsekin musiikkiopiston oppilaana olleena seuraan ilolla lastenlasteni musiikkiharrastusta, jonka todella toivon jatkuvan myös tulevaisuudessa. Annan kaiken tukeni Hyvinkään Musiikkiopistolle.
Jorma Kesälä
Musiikkiopiston oppilas 1960-luvulta
Kaupungin leikkaustoimet eivät saa osua näin vahvasti lapsiin ja nuoriin. Kulttuuri on kautta historian ollut tärkeä osa hyvinvointia, myös lapsille ja nuorille. Se tuo myös kaupunkiin vireyttä monilta osin. HyMon lakkautus aiheuttaisi kulttuurin näivettymiseen Hyvinkäällä, ja palasimme takaisin 50-luvulle!
Olen seurannut surullisena Hyvinkään kaupungin esitystä Hymon tuen leikkauksesta.
Olen Hymon kasvatti ja työskentelen Hyvinkään lukion musiikinopettajana. Olen myös tehnyt Hymon kanssa yhteistyötä lukion ja musiikkiopiston yhteisen Hyvinkään Nuorisokuoron parissa.
Hymon opiskelijoista osa opiskelee Hyvinkään lukiossa Kipinässä ja Hymon tasokas opetus näkyy myös lukion arjessa ja juhlissa. Lukion musaryhmät ja niiden taitavat soittajat eivät suinkaan ole oppineet jousisoittimia, puhaltimia tai syvällisiä musiikin perusteita musiikin peruskursseilla lukiossa, vaan kiitos kuuluu Hymon ammattitaitoisille ja innostaville opettajille!
Hyvinkääläisillä lapsilla ja nuorilla on hyvät mahdollisuudet musiikin tavoitteelliseen harrastamiseen. Vaikka kaikista Hymon oppilaista ei ammattimuusikoita tulekaan, olen varma, että opiskelu musiikin parissa ja sen avulla opitut tärkeät taidot ovat hyödyksi ja eduksi, mille tahansa alalle nuori elämässään suuntaakaan.
Viimeviikkoisessa Eläköön Hymo! -tiedotustilaisuudessa kuultiin upeita puheenvuoroja ja tutkimustietoa musiikin harrastamisen vaikutuksista mm. kielen kehitykseen, tunnetaitoihin, motoriseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Kenellekään tilaisuutta seuranneelle tuskin jäi epäselväksi, miksi leikkaamisen sijaan kulttuuriin pitäisi nimenomaan panostaa ennaltaehkäisevänä toimena, erityisesti nuorten kohdalla.
Ymmärrettävää on, että säästää täytyy tässä vaikeassa taloustilanteessa, mutta esitetty tuen lakkauttaminen kokonaan on lyhytnäköistä. Toivon syvästi Hyvinkään kaupungin päättäjille viisautta tutustua asiaan vielä tarkemmin ja kykyä nähdä Hymon musiikkikasvatuksen arvo, jotta kaupunkimme säilyisi monipuolisena kulttuurikaupunkina!
Anna Kinnunen
Hyvinkään lukion musiikinopettaja
Hyvinkään musiikkiopisto tekee erittäin hyvää työtä toiminta-alueellaan. Moni sen alumni on tehnyt hienoa kansainvälistä tai kansallista uraa, ja vielä useammasta oppilaasta on tullut taitava musiikin harrastaja ja valistunut konserttivieras.
Päättäjien tulisi ottaa myös huomioon se, että toimintaa supistettaessa koko toiminnan saavutettavuus vaarantuu, sen vaikuttavuus toimita-alueella pienenee huomattavasti (esim. kamarimusiikkikokoonpanojen saavutettavuus eri tilaisuuksissa). Valtionapu myös menetetään, samoin opettajien ja muun henkilökunnan kaupungille maksavat verotulot romahtavat.
Hyvinkään kaupungin etu on jatkaa musiikkiopiston toimintaa nykyisessä laajuudessaan.
Kuulin ikäväkseni Hyvinkään päättäjien aikeista kutistaa (lopettaa?) musiikkiopiston toiminta. Se näyttäytyy minulle lyhytnäköisenä toimintana, jonka pitemmälle ulottuvia vaikutuksia ei ole loppuun asti mietitty. Valtakunnallinen taiteen perusopetuksen järjestelmä on maallemme tärkeä voimavara ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien tuottaja. Jos tällainen pitkään rakennettu ja kehitetty järjestelmä romutetaan, joko paikallisesti tai valtakunnallisesti, on sellaisen uudelleen rakentaminen sekä kallista, että vaikeaa.
Entisenä Hkään musiikkiopiston oppilaana ja nyttemmin jo soittoharrastuksen lopettaneen tyttäreni äitinä en tietenkään kannata musiikkiopistoa uhkaavaa alasajoa. Musisointi joko aktiivisesti soittaen tai pass musiikkia kuunnellen on mainio harrastus joka antaa paljon sisältöä ja elämyksiä arkeen ja vastapainoa koulu/työelämään. Kerran opittu soittotaito säilyy ja palautuu josta olen elävä esimerkki: omien lasten saannin ja ruuhkavuosien jälkeen kamarimusiikkiharrastus orkesterilaisena on ilahduttanut itseäni jo yli 20 vuotta. Ei siis elämää ilman musiikkia! Soisin tod mielelläni musiikkiharrastuksen jatkon omassa kotikaupungissa yhä uusille sukupolville varallisuudesta riippumatta. Olen myös valmis kaupungin veroäyrin korotukseen, yhdessä maksaen kustannukset per nuppi eivät mielestäni kohtuuttomia. Hyvä harrastus olkoon se sitten miltä kulttuurin alalta tahansa pitää mielen virkeänä, tuo uusia tuttavuuksia ja vähentää ruutu/rötöstelyaikaa!
Taide, musiikki ja kulttuuri ovat merkittäviä Hyvinkään kaupungin vetovoima-, pitovoima- ja elinvoimatekijöitä. Hyvinkään musiikkiopiston opetus on valtakunnallisesti arvostettua ja kestää kansainvälisenkin tason vertailua. Hymon opetus tulevat kaupungin muuta kulttuuritoimintaa sekä myös musiikkiluokkaopetusta Hyvinkäällä.
Itse olen pysynyt hyvinkääläisenä myös siitä syystä, että paikkakunnalle, johon muuttaisin, ei ole vastaavien kulttuuri- ja taideaineiden harrastusmahdollisuutta kuin Hyvinkäällä.
On ehdottomasti löydettävä muualta säästötoimenpiteet kuin kasvatuksen, opetuksen sekä hyvinvoinnin ja kulttuurin leikkauksesta. Nämä harrastukset tukevat lasten ja perheiden hyvinvointia sekä palautumista muuten alati kiristyvässä yhteiskunnassamme.
Kannatan esimerkiksi maksullisen pysäköinnin käyttöönottoa Hyvinkäällä sekä tarvittaessa uimahallin sisätilojen kesäsulkua. Suurempia säästökohteita löytyi, jottei näitä pienistä puroista koostuvia summia tarvitsisi leikata.
Päättäjät – tehkää arvovalinta tulevaisuuden eteen.
Elina Lämsä, Hyvinkää
Lasten mahdollisuus musiikin harrastamiseen on säilytettävä paikkakunnallamme!
Lapseni kanssa olemme käyneet muskarissa vauvasta alkaen. Se on ihana yhteinen hetki, mahdollisuus tutustua muihin lapsiin ja perheisiin sekä tietysti musiikin iloa ja riemua pienille huippuohjauksessa ihanan opettajamme johdolla!
Ihailen suuresti musiikkiopiston ilmeisen aktiivista toimintaa sekä esimerkiksi runsasta konserttitarjontaa.
Itse olen vuosia opiskellut eri paikkakunnilla musiikkiopistoissa lapsesta alkaen, ja musiikin harrastaminen on antanut minulle suunnattomasti. En osaisi edes kuvitella, että tämä ei olisi mahdollista lapselleni tai hänen tovereilleen tulevaisuudessakin. Toivon, että musiikin harrastaminen ja laadukas opetus lapsille ja nuorille turvataan jatkossakin.
Musiikkileikkikoulu on iloinen hetki päivässä! Emme halua menettää sitä.
It is very pity to get messages about closing of the school. Musical education is as important as general and physical, music develops souls. Finland is famous for its bands and strong voices! Government, please don’t take such possibility from kids. Let the school work. It is perfect!!!! It needs bigger place, more teachers, a lot of kids want to study!
My daughter adores her classes! She wants to go every day!
Lasten taide ja musiikkiopinnot ovat tärkeitä hyvinkään kaupungin vetovoimaisuudella. Oma lapseni osallistuu toimintaan useita tunteja viikossa
Ensimmäiset kokemukseni Hyvinkäästä sain alle kouluikäisenä kun vierailimme usein serkkulassa Vaiveronkadulla. Kiinnitin jo silloin huomiota kaupungin vehreyteen ja tietynlaiseen arvokkuuteen, jotka ominaisuudet tuntuivat jotenkin olevan vähäisempiä kotona Lahdessa. Suurempana ja kovin markkinahenkisenä kaupunkina Lahti kärsi myöhemminkin valtavan kasvun mukanaan tuomasta rakennemuutoksesta ja erityisesti minulle tärkeiden luontoarvojen tuhoutumisesta.
Päinvastoin kuin omat vanhempani, serkun perhe oli varsin varakasta väkeä. Hyvinkään serkkuni oli myös tyttö, toisin kuin molemmat Lahden serkkuni. Ihailin hänen pianonsoittotaitoaan, olin itsekin kovin kiinnostunut musiikista mutta en ilmeisesti osannut tuoda asiaa kunnolla vanhempien tietoon. Toki vanhemmillani saattoi olla musiikin opinnoista hiukan elitistinen kuva, jota lienee ruokkinut Lahden musiikkiopiston pitkät Viipurilaisperinteet Boris Sirpoineen ja Heimo Haittoineen.
Lahden serkkuni olivat urheiluhulluja, minulla puolestani ei ollut noihin, sinänsä kannatettaviin harrastuksiin minkäänlaista intoa saati lahjakkuutta, joten tyydyin omin päin opettelemaan nuotit ja musiikin alkeet Olavi Pesosen nuotein varustetusta laulukirjasta. Vaikka lopulta päädyinkin Lahden musiikkiopistoon (myöh. Konservatorioon) viipyili alitajunnassani pitkään pienoinen katkeruus menetetyistä vuosista ja kateus Hyvinkään serkkua kohtaan, vaikkei tämä myöhemmin musiikkiuraa jatkanutkaan.
Päästyäni Sibelius-Akatemiaan raha oli vähissä. En uskaltanut heittäytyä kokonaan opintolainan varaan, eikä kesän aikana postinkannolla kerätty varallisuus riittänyt pitkälle. Niinpä ensimmäinen oikea, pysyvä työpaikkani, sellainen jossa saatoin todella hyödyntää hankkimiani kykyjä tarjoutui säveltapailun ja teorian opettajana Hyvinkään musiikkiopistossa sen silloisen rehtorin, Pentti Raition kutsumana. Voi kuinka onnellinen olin; seurasin kiinnostuksella niin opettajien paneutumista kuin oppilaidenkin innostusta ja koko laitoksen kannustavaa ja optimistista ilmapiiriä; miksi minä en saanut opiskella näitä tulevaisuuteni kannalta erinomaisen tärkeitä asioita jo tuon ikäisenä?
Saamani vaikutelma vain vahvistui kun tapasin Sibelius-Akatemiassa useita Hyvinkään musiikkiopistosta ponnistaneita opiskelijoita, jotka tuntuivat kovasti arvostavan entistä opinahjoaan. Vielä myöhemminkin he ovat säillyttäneet yhteyden Hyvinkäälle toimimalla musiikkiopistossa opettajina tai soittajina erinomaisessa Hyvinkään Orkesterissa.
Tuo mainittu Hyvinkään Orkesteri, joka ei ole käsittääkseni kaupunginorkesteri vaan orkesteriyhdistys on taitavuudellaan saavuttanut merkittävän roolin pääkaupungin ulkopuolisten orkestereiden joukossa. Tuota mainetta olisi ollut mahdoton saavuttaa ilman Hyvinkään musiikkiopiston opettajien, oppilaiden ja sen kouluttamien muusikoiden pyyteetöntä panosta.
Olen itsekin ollut Hyvinkään Orkesterin nimikkosäveltäjä vuodesta 1997 ja orkesteri on upeasti sekä kantaesittänyt että levyttänyt useita teoksiani.
Kulttuurin ja aivan erityisesti musiikin harrastamisen positiivinen merkitys lasten älylliseen kehitykseen, luovuuteen ja kehon hallitsemiseen on toistuvasti todettu monenlaisissa eri tutkimuksissa. Mitä aikaisemmin toiminta musiikin parissa alkaa, sitä parempi on lopputulos. Vaikka kaikista ei ammattimuusikoita tulekaan, ei musiikintuntemuksen ja sen myötä vääjäämättä seuraavan yleistiedon karttuminen voi olla kenellekään pahaksi. Sanotaanhan musiikin rakenteiden oppimisen kasvattavan suoraan myös älykkyyttä . Tämä, jos mikä lienee hyvä tavoite meille kaikille.
Harri Vuori
Säveltäjä
Helsingin Yliopiston musiikin lehtori, emeritus
Hyvinkään musiikkiopisto on Hyvinkään Orkesterille ensiarvoisen tärkeä kumppani. Yhteistyötä tehdään monella tasolla ja orkesterin riveissä on kautta sen historian soittanut useita musiikkiopiston opettajia. Orkesterin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että opisto pystyy jatkamaan täysipainoisesti tärkeää toimintaansa samalla kouluttaen Hyvinkään Orkesterille uusia soittajia ja kuulijoita. Kannamme huolta myös tuhansista lapsista ja nuorista, joilta ilman opistoa jäisi elämää varten ensiarvoisen tärkeitä oppeja saamatta.
Hyvinkään Orkesteri ry:n hallituksen puolesta
Elina Heikkinen
intendentti
Olemme Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:ssä olleet erittäin tyrmistyneitä kuultuamme Hyvinkään kaupungin aikeista leikata Hyvinkään musiikkiopiston avustuksesta niin paljon, että se käytännössä asettaisi koko opiston toiminnan vaakalaudalle. Tämä osoittaa melkoista lyhytnäköisyyttä kaupungilta.
Musiikin opiskelu ja harrastaminen tuovat tutkitusti mukanaan paljon hyvää kaikenikäisille. Se vaikuttaa ihmisen kehitykseen, tunteisiin, hyvinvointiin sekä mielen ja kehon terveyteen monella tavalla ja tasolla.
Musiikki antaa elämyksiä myös sitä harrastamattomille; kuinka suuri merkitys onkaan konserteilla ja vaikkapa musiikkiopistolaisten vierailuilla päiväkoteihin, vanhusten palvelutaloihin, kauppakeskuksiin jne.
Ei ole siis kyse vain jonkun pienen joukon pienestä puuhastelusta, vaan meidän kaikkien yhteisestä asiasta. Kuinka köyhää onkaan elämä sellaisessa kaupungissa, jossa ei ole tarjolla kulttuuria. Haluaako kukaan muuttaa asumaan sellaiseen kaupunkiin, jossa on ajettu alas erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuus harrastaa ja sitä kautta ilmaista itseään ja kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.
Suomen Puhallinorkesteriliitto ry
Sami Ruusuvuori, puheenjohtaja
Tiiu Tuominen, varapuheenjohtaja
Mari Kaasinen, toiminnanjohtaja
Yhteiskunnassa on huutava puute aikuisista, jotka jaksavat antaa aikaa ja huomiota lapsille ja nuorille. Soitonopettaja on juuri tällainen nuoren kasvua ja hyvinvointia monella tasolla tukeva ihminen. Toivon, että ennen asioiden lukkoon lyömistä kuntapäättäjät tutustuvat huolellisesti siihen, mitä musiikkiopistoissa tehdään ja mikä soitonopettajan ja muusikkoyhteisön merkitys voi kasvavalle nuorelle olla.
Päivi Arjas
Lehtori, Sibelius-Akatemia
Vanhana hyvinkääläisenä ja kulttuurilautakunnan jäsenenä 1970-luvulla nykyinen kulttuuribarbarismi masentaa, mikä ei estä minua voimakkaasti kannustamasta kaikkiin toimiin leikkauspyrkimysten torjumiseksi. Musiikkiopisto on tärkeä osa Hyvinkään identiteettiä, ja sellaisena sen pitää myös säilyä.
Olen seurannut Hyvinkään musiikkiopiston toimintaa vuosien mittaan ihaillen. Hymo on hieno esimerkki suomalaisesta kansainvälisestikin ainutlaatuisesta taiteen perusopetuksesta. Se mahdollistaa musiikin mukana elämisen niin monille ja osaltaan vahvistaa yhteiskuntaamme ja sen resilienssiä. Myös taloudellisesti vaikeampina aikoina olisi hyvä nähdä päätösten kauaskantoiset seuraukset – lasten ja nuorten hyvinvoinnista tinkiminen näkyisi vielä vuosien päästä.
Aloitin huilun soiton Hyvinkään Rautatien Soittajissa 11- vuotiaana. Kaksi vuotta myöhemmin pääsin musiikkiopistoon , jossa sain hyvää opetusta musiikin teoriasta, soittamisesta , tekniikasta ja säveltapailusta.
Jossain vaiheessa aloitin sivuaineena klassisen laulun. Musiikkiopisto jäi taakseni 7 vuoden opintojen jälkeen. Huilu soi edelleen . On ollut helppoa mennä uudella paikkakunnalla soittamaan orkestereihin, kun omaa hyvän nuotin luku taidon ja teorian perusteet. Tämä tuo minulle henkistä jaksamista päivätyön vastapainoksi.
Musiikista ei tullut minulle ammattia, mutta opitut asiat kulkevat mukanani vielä 35 vuotta Hyvinkään Musiikkiopiston opintojen jälkeen.
Iso menetys Hyvinkäälle on, jos Musiikkiopisto joudutaan säästösyistä lakkauttamaan.
Niin lapset, nuoret kuin aikuiset menettävät laadukkaan musiikkikasvatuksen jota tehdään ammattitaidolla, mutta ennen kaikkea suurella sydämellä.
Halusin myös mainita, että oma lapseni käy tällä hetkellä Akmon syventävien viimeistä vuotta, juurikin siitä syystä, että kannustin opintoihin omaan kokemukseen pohjautuen.
Älkää leikatko Hyvinkään Musiikkiopiston tukea!
Musiikkiopisto on musiikkielämän kasvualusta.
Musiikkiopisto palvelee jokaikistä hyvinkääläistä vaikka sitä ei huomata.
Kun juhlaan, tapahtumaan tai yhdessäoloon luo tunnelmaa tai juhlavuutta elävä musiikki, siis joku ammattilainen, hyvä harrastaja tai jopa orkesteri on asialla, niin yksi taustavoimista on musiikkiopisto.!Ja mikä parasta, esiintyjät ovat Hyvinkäällä omasta takaa.
Se tiedetään, miten musiikki vaikuttaa ihmiseen – se ilahduttaa, innostaa, viihdyttää, mutta myös rauhoittaa ja parantaa. Musiikilla tavotataan lukkiutuneetkkn.
Mitä “hyötyä” musiikin(taiteen) opiskelusta on nuorelle? Se kehittää ajattelua, hahmotuskykyä, luovuutta, muistia tai yhtä hyvin tunteiden ilmaisemista ja hallitsemista. Se siis palvelee missä työssä tahansa ja koko elämässä.
Tukekaa siis Hyvinkään Musiikkiopistoa!
Suomen kansalliseepoksen Kalevalan suurin sankari Väinämöinen on kanteleensoittaja ja laulaja. Sibelius ja muut 1900-luvun alun ajan taiteilijat loivat pohjaa itsenäisen Suomen kansalliselle identiteetille. Talvisodan aikaan viulisti Heimo Haitto teki Suomen asiaa tunnetuksi Yhdysvalloissa. Viime vuosikymmeninä lukuisat säveltäjät, soittajat, laulajat ja kapellimestarit ovat luoneet uraa maailmalla. Suomalainen klassinen musiikki on maailmalla ilmiö. Myös muut musiikin lajit ovat viime vuosina päässeet kansainväliseen nosteeseen.
Pohja tälle menestykselle on luotu suomalaisissa musiikkiopistoissa. Sibeliuskin oli silloisen Helsingin musiikkiopiston kasvatti.
Nykyään suomalaisia huippumuusikoita voi tulla mistäpäin maata tahansa. Tämä on suurella vaivalla rakennetun musiikkiopistoverkoston ansiota. Ei tarvitse olla kulttuurisuvusta tai varakkaasta perheestä saadakseen laadukasta musiikin opetusta. Suurimmalle osalle musiikki on elämää rikastuttava harrastus mutta joukossa on aina myös niitä joille musiikki muodostuu ammatiksi.
Leikkaaminen musiikkiopistolta olisi lyhytnäköistä ja tuhoisaa. Vetoan hyvinkääläisiin päättäjiin; säilyttäkää Hyvinkään musiikkiopisto.
Ismo Eskelinen, kitaristi
Kitaransoiton lehtori, Sibelius-Akatemia
Hausjärvi
Lehtien lukemisen jälkeen nukahdan, näen unta: kotikaupunkini musiikkiopisto oli lakkautettu kaupungin rahavaikeuksien vuoksi. Musiikkiopistolta säästyneillä rahoilla hankittiin kolmio uudesta talosta satunnaisia, kaupungissa vierailevia konsultteja varten…
”Tutuilla kaduilla on autiota pimeää,
ei varjot enää yhteen jää,
ei helise soittimet”.
Laulu kuolleesta rakastetusta
…muutkin kaupungit seurasivat esimerkkiä: laulu ja soitto kävi harvinaiseksi jopa juhlapäivien tilaisuuksissa, tiedotusvälineissä loppui musiikin esittäminen, ketä kiinnostaa…vanhukset muistelivat, miten ennen vanhaan kokoonnuttiin saleihin ja puistoihin kuuntelemaan musiikkia, niitä sanottiin konserteiksi…
Säpsähdän ja herään unesta hyvään huomeneen Hyvinkäällä: olin vain nähnyt painajaista, musiikkiopisto toimii edelleen, kaupungin päättäjät löytävät ratkaisun rahapulmiin!
Eläköön Hymo!
Kauan eläköön Hyvinkään musiikkiopisto!
Terhi Raitio
Hyvinkään musiikkiopistossa
opettajana 1977-2012
Taidekasvatus on yksi sivistyneen yhteiskunnan kulmakivistä. Lasten ja nuorten harrastustoiminnasta huolen pitäminen puolestaan yksi kuntien perustehtävistä.
Ymmärrän hyvin paineet taloudenpidossa, mutta tässäkin tapauksessa pienillä säästöillä saataisiin aikaan vain valtavan suuret tuhot. Ymmärrän, sillä tämä on alati toistuva kaava, kun säästöjä kohdistetaan kulttuuriin ja taiteeseen, jotka tuottavat henkistä hyvinvointia ja pääomaa. Sellaista jota ei voi rahassa mitata.
Millainen olisi yhteiskuntamme, ja millainen olisi kansamme identiteetti ilman juurevaa, menestyksekästä ja elinvoimaista taidettamme? Epäilen – tiedän – että se olisi riutunut eikä monenkaan sentin arvoinen…
Hämeenlinnan kaupungille menestyvän ja perinteikkään musiikkiopistonsa tuhoaminen olisi valtava epäonnistuminen ja kovin suuren häpeän paikka.
Pasi Pirinen
Professori,
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Helsingin kaupunginorkesteri
Musiikin ja kuvataiteen perusopinnot ovat antaneet lukuisille lapsille ja nuorille rauhaa ja iloa kasvaa ja löytää paikkaansa maailmassa. Taiteen voima kantaa ja kehittää yksilöä, yhdistää ihmisiä ja vahvistaa demokratiaa. Luovuus antaa toivoa ja tuottaa säästöjä. Eläköön perusopetus Hyvinkäällä!
Hyvinkään musiikkiopisto on laadukas ja perinteikäs musiikkiopisto, jonka toiminta on esimerkillistä, edistyksellistä ja inspiroivaa.
Se tarjoaa loistavat puitteet, ammattitaitoa, intoa ja suurta sydäntä kaikkien sen toimintapiirissä olevien ihmisten arkeen ja juhlaan.
Se on sivistyksen kehto, jollaisesta jokainen suomalainen kaupunki tai kunta voisi olla olla ylpeä. Kauan eläköön Hymo!
Olen huolestuneena seurannut keskustelua Hyvinkään Musiikkiopistoon kohdistuvista säästöpaineista – kaavailluista leikkauksista, jotka ovat niin mittavia, että ne toteutuessaan saattaisivat koko musiikkiopiston tulevaisuuden vaakalaudalle.
Mikä voikaan olla tärkeämpää kuin että lapsemme ja nuoremme saavat vaikkapa soittaa, laulaa, tanssia, piirtää, kirjoittaa, näytellä tai urheilla – ja saavat näissä suurenmoisissa harrastuksissaan asiantuntevaa, kannustavaa ja lämminhenkistä opastusta ja valmennusta? Sanomattakin on selvää että kaikella tällaisella toiminnalla on tavattoman monenlaisia positiivisia, kohottavia ja kauaskantoisia vaikutuksia niin nuoren itsensä, hänen lähipiirinsä kuin koko yhteiskuntammekin kannalta.
Hyvinkään Musiikkiopistolla on pitkä ja kunniakas historia ja moni siellä muusikontaipaleensa ensi askeleet ottanut on päätynyt myös ammattiuralle, osa jopa maailman huippuorkestereihin asti. Mutta yhtä tärkeää on myös se merkitys, joka musiikkiopistolla on myös sellaisten nuorten elämässä, jotka hakeutuvat myöhemmin muihin ammatteihin. Soittotunneilla opitaan kaiken muun ohella myös harjoittamaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä, keskittymistä, herkkävaistoisuutta, kädentaitoja ja vaikkapa hermojen hallintaa esiintymistilanteessa – kaikki nämä taitoja, joista on tavatonta hyötyä niin monella elämänalueella. Ja nuorten elämään niin suurella voimalla tunkeutuneen virtuaalimaailman vastapainona musiikkiopistolla ihmiset kohtaavat toisensa reaalimaailmassa – yhdessä harjoitellaan niin orkestereissa, kamarimusiikkiryhmissä kuin myös oman opettajan johdolla.
Me kulttuurielämän ammattilaiset kyllä arvostamme vastuullista taloudenpitoa ja ymmärrämme ne paineet, joita kaupungin talouteen varmastikin tällä hetkellä kohdistuu. Haluaisin kuitenkin vedota viisaisiin ja vastuullisiin päättäjiin tässä asiassa. Olen vakuuttunut, että satsaus Hyvinkään Musiikkiopiston toiminnan turvaamiseksi on yksinkertaisesti kaupungilta hyvin järkevää, kauaskantoisen viisasta ja pitkäjänteisen vastuullista toimintaa – se on sijoitus, joka koituu ajan myötä meidän kaikkien hyväksi ja iloksi.
Olli Mustonen
pianisti, säveltäjä, kapellimestari
Hausjärvi
Suuret kiitokseni erinomaisesta tuenilmaisusta musiikkiopistomme säilyttämisen puolesta!
Olen parin viikon ajan päivittäin lukenut opistomme avoimen vieraskirjan hyviä kommentteja säilyttääkseni optimismini opistomme alasajosuunnitelman peruuttamisen ja opiston ansiokkaan toiminnan suhteen. Ilahduin suuresti vaikuttavasta kannanotostasi ja uskon, että
esittämiäsi perusteluja ei kukaan järkevä ja vastuuntuntoinen päättäjä voi kiistää!
Samalla käytän tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni Sinua ja Sanna Rummukaista hienosta duo-konsertissa, jossa sain olla mukana taannoin Hämeenlinnan Verkatehtaalla.
Terveisin, Risto Ivars
Kiitos, Risto!
Lämpimin terveisin,
Olli
Niin, jäi sanomatta että vastustan myös Lasten ja nuorten Kuvataidekoulun näännyttämistä, Villa Artun alasajoa ja Taito Etelä-Suomen kurjistamista. Hyvinkäähän on ollut huomattava kuvataidekaupunki, ja mistäs niitä uusia taitajia tulee, jos harrastusmahdollisuudet nollataan. Ja koska olen käsityöihminenkin, niin haluaisin kyllä että Taito-tila asemalla säästyisi.
Hyvinkäällä on aina ollut musiikkiopisto, ainakin niin kauan kuin muista (ja lähentelen jo seitsemääkymmentä ikävuotta). En itse soita, mutta musiikki on iso osa elämääni. Olen pettynyt kotikaupunkini kaavailemiin kulttuurialojen leikkauksiin, ihmettelen että niitä edes kaavaillaan. Onko kaupunkimme kuin pieni hallitus, joka sekin leikkaa sivistyksestä ja kulttuurista? Kai joitain muitakin säästökohteita voisi löytää.
”Julkisen vallan on turvattava … yhtäläinen mahdollisuus saada kylyjensä ja erityisten tarpeittensa mulaisestu myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.”
”Perustuslain 16 §:n 2 momentissa säädetään jokaisen oikeudesta itsensä kehittämiseen. Myös taiteen perusopetuksessa omalla ajalla tapahtuva ei-ammattimainen itsensä kehittäminen voidaan lukea itsensä kehittämisoileuden piiriin.” (Juntunen & Heimonen 2024, käsikirjoitus)
Asuin lapsena paikkakunnalla, jolla oli hyvin rajallisesti harrastusmahdollisuuksia. Onnekseni siellä toimi kuitenkin musiikkiopisto, jonne pääsin pianotunneille. Harrastin pianonsoittoa abiturientiksi asti. Soittaminen antoi mahdollisuuden käsitellä tunteita ja vaikeita asioita soittamisen kautta, se opetti pitkäjänteiseen työhön ja olemaan sinnikäs. Se antoi esiintymiskokemusta ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Soittaminen säilyi suurta iloa ja myös lohtua tuovana asiana, mutta aktiivisempi soittaminen jäi pariksi vuosikymmeneksi. Seitsemän vuotta sitten aloitin soittotunneilla käymisen uudelleen Hyvinkään musiikkiopiston avoimella puolella. Olen kiitollinen siitä, että opisto on tarjonnut myös meille aikuisille mahdollisuuden harrastaa. Soittaminen ja musiikki on turvapaikka johon mennä huonona hetkenä. Musiikin harrastaminen on myös jotain, jossa kaupalliset voimat eivät vaikuta. Olisi todella harmillista, jos Hymon toiminta lakkaisi ja monelta lapselta ja nuorelta vietäisiin mahdollisuus musiikin voiman kokemiseen oman soittotaidon kautta. Se tuo harrastajalle itselleen ja myös ympäröivälle yhteisölle paljon hyvää.
On järjetöntä ajaa hyvinkääläiset nuoret ulos sivistävän harrastuksen kehdosta, ja samalla altistaa kyseiset nuoret syrjäytymiselle. Hyvinkää on hyvä maineinen kasvava kunta, joka ei pelkästään leikkaa tällä tavalla alttiilta nuorilta, vaan leikkaa samalla sen elinvoimasta. Hyvinkää on brändäytynyt nimenomaan lapsiperheille sopivana kasvualustana, jossa palvelut ovat olleet suuren keskuksen mitoissa. On kestämätöntä ajatella, että 2024 jengiytymisen, pahoinvoinnin ja ahdistuksen lisääntyessä, on oikea aika leikata musiikista ja kulttuurista.
Kiitollisena muistelen kahden lapseni musiikkiopisto aikoja.
Toivon, että tulevaisuudessakin lapset voivat opiskella Hyvinkään musiikkiopistossa nauttien tasokkaasta opetuksesta.
älkää pliis lopettako mun kitaraa