Musiikin taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma, laaja oppimäärä

Laadittu Opetushallituksen määräämien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaan (OPH Määräykset ja ohjeet 2017:12a) ja noudattaen Opetushallituksen 2023 antamaa ohjetta “Ohje taiteen perusopetuksen laajan tai yleisen oppimäärän opintojen kuvaamiseen opintopisteinä opetussuunnitelmassa ePerusteet-palvelussa”.

Käsittely ja hyväksyminen:

26.4.2018 Hyvinkään musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n hallitus, opetussuunnitelman hyväksyminen
27.9.2022 Hyvinkään musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n hallitus, opetussuunnitelman päivitys
26.3.2024 Hyvinkään musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n hallitus, opintopisteiden hyväksyminen

1 OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS

Hyvinkään musiikkiopiston tehtävänä on antaa tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta. Opetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia opiskella musiikkia pitkäjänteisesti, päämäärätietoisesti ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaisesti. Opetuksella edistetään musiikkisuhteen kehittymistä sekä elinikäistä musiikin oppimista ja harrastamista. Opetus kehittää musiikillista osaamista ja antaa valmiuksia hakeutua musiikkialan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Musiikkiopiston opinnot tukevat oppilaiden luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä. Taiteen perusopetus luo edellytyksiä taiteen ja taidekasvatuksen kehittämiselle. Hyvinkään musiikkiopistossa taiteen perusopetusta toteutetaan osin myös yhteistyössä muiden taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tehtävänämme on antaa monipuolista ja korkeatasoista musiikin opetusta sekä vaalia ja kehittää musiikkikulttuuria.

2 HYVINKÄÄN MUSIIKKIOPISTON ARVOT

Hyvinkään musiikkiopiston toimintaa linjaavat seuraavat arvovalinnat:

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo

Jokainen yksilö on yhtä arvokas ja kaikkiin sovelletaan samoja sääntöjä. Tavoitteena on luottamus ja keskinäinen kunnioitus jokaisen yksilölliset tarpeet huomioiden.

Henkinen kasvu

Tuemme oppilaiden kasvua musiikin keinoin. Päämääränä on terveen itsetunnon ja myönteisen musiikillisen minäkuvan kehittyminen, omien vahvuuksien löytäminen sekä luovuuden ja tavoitteellisen työskentelyn lisääntyminen.

Yhteisöllisyys

Meillä on yhteiset päämäärät ja toimimme yhdessä niiden saavuttamiseksi. Olemme myös osa paikallista kulttuuria ja haluamme tehdä yhteistyötä sekä edistää kaupunkimme ja sen lähialueiden asukkaiden hyvinvointia.

Laatu

Toimimme tavoitteellisesti ja tarjoamme laadukasta opetusta ammattitaitoisten opettajien johdolla. Haluamme antaa oppilaille mahdollisimman laajan musiikillisen yleissivistyksen, tyylilajien kirjon huomioon ottaen.

Ilo

Musiikki tuo iloa elämään. Uskomme musiikin hyvää tekevään vaikutukseen sekä oppimisen ja yhdessä tekemisen tuottamaan iloon.

3 OPPIMISKÄSITYS

Oppilaslähtöinen oppimiskäsitys on toimintamme perusta. Oppilas kasvaa turvallisessa, elämyksiä tarjoavassa oppimisympäristössä omien edellytystensä mukaan ja saa sopivaa vastuuta yksin sekä ryhmässä. Jokainen oppilas voi kokea olevansa tarpeellinen musiikkiopistossamme.

Opettajalla on keskeinen merkitys oppimisympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppilasta kannustetaan asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään kokemuksiaan, tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oman oppimisensa kehittämiseen.

Harjoittelu ja harjoittelemaan oppiminen ovat välttämättömiä taitojen kehittymisen edellytyksiä. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppimisprosessin aikana on tärkeää, että oppilas saa kannustavaa, monipuolista ja realistista palautetta, joka edistää oppimista ja vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa.

4 OPPIMISYMPÄRISTÖ

Musiikkiopistossa vaalitaan turvallista oppimisympäristöä. Sen tehtävänä on tukea oppimista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Keskeistä on myönteinen ilmapiiri, vuorovaikutus opettajan, oppilaan ja kodin välillä, oppilaiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen huomioon ottaminen.

Onnistumisen kokemukset kannustavat oppilasta luovaan ja itsenäiseen ajatteluun sekä motivoivat opiskeluun. Motivoivassa ilmapiirissä oppilas voi kehittää kykyjään ja ilmaisutaitojaan tavoitteellisesti ja monipuolisesti.

Oppimisympäristöön kuuluu myös koti. Huoltajien kannustava tuki on oppilaalle erittäin tärkeää. Musiikkiopisto pyrkii avoimeen yhteistyöhön kodin kanssa oppilaan koko opiskelun ajan.

5 TYÖTAVAT

Opintojen painopiste on oppilaan henkilökohtaisessa opetuksessa. Oppilaalle tarjotaan myös mahdollisuuksia monimuotoiseen yhteistoiminnalliseen musiikin tekemiseen ja opiskeluun. Tavoitteisiin perustuvat ja oppilaan oppimista edistävät työtavat vahvistavat oppilaan motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Työtapojen monipuolisuutta edistetään muun muassa hyödyntämällä teknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppimaan oppimisen taidot kehittyvät, kun oppilas osallistuu työskentelyn suunnitteluun ja arviointiin.

Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja oppiaineiden ja oppijoiden erilaisia tavoitteita huomioiden. Päämääränä on löytää oppilaalle sellaiset työtavat, joilla hän voi saavuttaa oppimistavoitteensa ja saada eväitä elinikäiseen musiikin harrastamiseen.

Työtapoja ovat muun muassa soittaminen, laulaminen, esiintyminen, improvisointi, kehorytmiikka, konserttikuuntelut, loruilu, luokka- tai ryhmätunnit, musiikin kuuntelu, musiikkiliikunta, työpajatoiminta, pelit, periodiopiskelu, projektit, soittamisen kuvaus ja äänitys, sovittaminen, säveltäminen, teknologia, testit ja kokeet, tilapäinen opettaja- tai oppilasvaihto, vertaisoppiminen sekä yhteissoitto.

Soittotunnit, yhteissoitto ja musiikin perusteiden tunnit tukevat toisiaan. Musiikin perusteiden opetuksessa voidaan käyttää oppilaan omaa soitinta.

6 OPPILAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURI

Hyvinkään musiikkiopistossa on tavoitteena luoda oppimista ja hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, mikä edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Lähtökohtana on oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan.

Kannustavassa toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen.

Toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä oppilaitoksen sisäisessä että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä.

7 OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS

LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTODISTUS

SYVENTÄVÄT OPINNOT 18,5 op (500 t)
Instrumentti ja yhteismusisointi 4**
Musiikin perusteet 6
Lopputyö

VAPAAVALINTAISET OPINNOT* (Mupe 7, 8, 9, sivuaine, kurssit, kesäleirit, projektit jne.)

LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PERUSOPINTOJEN TODISTUS

PERUSOPINNOT 29,6 op (800 t)
Instrumentti ja yhteismusisointi 1–3
Musiikin perusteet 1–5

VAPAAVALINTAISET OPINNOT* (sivuaine, kurssit, kesäleirit, projektit, jne.)

VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
Lapsen luovuuden, musiikillisten valmiuksien ja itsetunnon kehittäminen

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opetuksen painopiste on instrumenttiopinnoissa.

Opintojen laskennallinen laajuus on 48,1 opintopistettä (1300 t), josta perusopintojen laskennallinen laajuus on 29,6 op (800 t) ja syventävien opintojen 18,5 op (500 t). Koulutuksen laajuus määritellään opintopisteinä siten, että oppilaan keskimäärin 27 tunnin työpanos vastaa yhtä opintopistettä.

Laskennalliset laajuudet kuvaavat viitteellisesti opintojen suorittamiseen tarvittavaa tuntimäärää, joka muodostuu sekä opetuksesta että oppilaan itsenäisestä opiskelusta, kuten harjoittelusta. Lisäksi laajuuteen vaikuttaa opintokokonaisuuden vaativuus. Jos opintokokonaisuuden tavoitteet saavutetaan laskennallista laajuutta pienemmällä tuntimäärällä, luetaan kuitenkin opintokokonaisuuden koko laajuus oppilaan opintoihin suoritetuksi. Vastaavasti, jos opintoon käytetty tuntimäärä on laskennallista laajuutta suurempi, pysyy suorituksen laajuus kuitenkin samana kuin laskennallinen laajuus on.

Perusopinnot koostuvat kolmesta Instrumentti ja yhteismusisointi -opintokokonaisuudesta ja niitä tukevista viidestä musiikin perusteiden opintokokonaisuudesta. Kun oppilas on suorittanut opintokokonaisuudet Instrumentti ja yhteismusisointi 1–3 ja Musiikin perusteet 1–5, hänen opintosuoritustensa laskennallinen laajuus on 29,6 op. Lisäksi opintoihin on suositeltavaa sisältyä oppilaan tavoitteita tukevia vapaavalintaisia opintoja, kuten esimerkiksi sivuaine, erilaisia kursseja, projekteja, yhteismusisointiproduktioita ja kesäleirejä. *Vapaavalintaisten opintojen laskennallinen laajuus vaihtelee ja niiden suorittaminen on täysin vapaaehtoista. Perusopintojen päättyessä oppilas saa todistuksen suoritetuista perusopinnoista.

Syventävien opintojen tarkoituksena on opintojen laajentaminen tai painottaminen. Musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamiseen edellytettäviä syventäviä opintoja ovat **Instrumentti ja yhteismusisointi 4 (tai rehtorin hyväksymä muu soveltuva opintokokonaisuus), Musiikin perusteet 6 ja lopputyö. Näiden opintojen laskennallinen laajuus on yhteensä 18,5 op. Lisäksi on suositeltavaa suorittaa oppilaan tavoitteita tukevia vapaavalintaisia opintoja. *Vapaavalintaisten opintojen laskennallinen laajuus vaihtelee ja niiden suorittaminen on täysin vapaaehtoista. Suoritettuaan oppimäärän opinnot hyväksytysti oppilas saa musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistuksen.

Oppilas saa suoritusmerkinnän opintokokonaisuudesta, kun hän on saavuttanut opintokokonaisuudelle asetetut tavoitteet ja hänen opintosuorituksensa on arvioitu. Oppilas voi suorittaa opintoja enemmän kuin opintojen laskennallinen laajuus on.

Laajan oppimäärän mukaista opetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Sekä perusopinnot että syventävät opinnot voivat sisältää keskenään vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia.

Oppimäärää ja opetusta voidaan yksilöllistää vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi. Tämä yksilöllistäminen tehdään kuitenkin aina harkinnan mukaan kaikkia osapuolia kuullen yhdessä rehtorin kanssa (ks. luku 10).

Opetuksessa otetaan huomioon musiikin alan ammatteihin pyrkivien erityistarpeet, mutta myös harrastustavoitteisesti opiskelevien oppilaiden opintoja koko oppimäärän suorittamiseen tuetaan. Oppilaalla on mahdollisuus rakentaa jo perusopintojen aikana omia opintopolkujaan. Opintojen alkuvaiheessa huomioidaan esimerkiksi varhaisiän musiikkikasvatuksen piirissä saatu osaaminen.

Oppilaan pääaineen tunti on pääosin kestoltaan 45 min, mutta opetusta voidaan järjestää joustavasti yksilöopetuksena, pariopetuksena tai ryhmäopetuksena. Oman soittotunnin pituus voi tällöin vaihdella 30–60 min välillä pedagogisten tarpeiden mukaan.

Oppilaalla on mahdollisuus anoa sivuainetta Instrumentti ja yhteismusisointi 2 -opintokokonaisuuden suoritettuaan. Sivuaine on yleensä toinen instrumentti, mutta myös sävellystä voi anoa sivuaineeksi. Sivuaineen myöntää rehtori. Rehtori voi tehdä päätöksen pääaineen vaihdosta oppilasta, huoltajia sekä pääaineen opettajaa kuultuaan. Oppilasta kannustetaan pitkäjänteiseen opiskeluun.

Musiikin esittäminen ja kuuntelu ovat keskeinen osa opintoja. Oppilaan toivotaan esiintyvän mahdollisimman paljon jo ensimmäisestä opintovuodesta alkaen. Vuosittain perus- ja syventävien opintojen oppilaan edellytetään osallistuvan kuulijana vähintään kolmeen musiikkiopiston järjestämään tai suosittelemaan konserttiin.

Perusopintojen ajallinen kesto on noin 7–9 vuotta. Syventävien opintojen kesto on noin 3–4 vuotta. Oppilaalla on oikeus suorittaa opinnot myös lyhyemmässä ajassa tai anoa opiskeluajan pidennystä rehtorilta.

Musiikkiopiston hallitus voi evätä oppilaan opinto-oikeuden, mikäli on käynyt ilmeiseksi, ettei hänellä ole edellytyksiä opintojen suorittamiseen kohtuullisessa ajassa, tai jos oppilasmaksut on laiminlyöty, tai perusteettomia poissaoloja opetuksesta on kohtuuttoman paljon.

7.1 VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on

vahvan pohjan rakentaminen koko elämän pituiselle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle
yhteishengen ja lämpimän tunnelman luominen ryhmässä
luovan ilmaisun ylläpitäminen ja monipuolistaminen sekä
lapsen musiikillisen ja kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen

Varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeiset sisällöt ovat

kuuntelu: kuuntelutaidon ja aktiivisen musiikin kuuntelun kehittäminen
laulaminen: spontaaniin äänenkäyttöön ja laulamiseen rohkaiseminen
musiikkiliikunta: oman kehon ja liikeratojen hahmottaminen
soittaminen: kehosoittimiin ja muskarisoittimistoon tutustuminen
leikki ja draama: elämyksellisten hetkien kokeminen mielikuvituksen ja tarinan keinoin
näiden työtapojen kautta koetaan musiikin eri elementit: rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, dynamiikka ja musiikin muoto

Varhaisiän musiikkikasvatus eli musiikkileikkikoulu on tarkoitettu pääasiassa alle kouluikäisille lapsille. Opetusryhmät muodostetaan ikätason mukaan. Perheryhmien (aikuinen + lapsi 3kk–3v., sisarusryhmä), musiikkileikkiryhmien (lapset 3–6v.) ja soitinryhmien (6v.) ja musiikkivalmennuksen (7–8v.) oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. 9–10-vuotiaille on tarjolla musiikkivalmennus- ja pajatoimintaa tarpeen ja oppilaitoksen resurssien mukaan. Opetusryhmässä on 8–12 lasta ja ryhmät kokoontuvat viikoittain kerran viikossa 45–60 min kerrallaan.

7.2 PERUSOPINNOT

Laskennallinen laajuus 29,1 op (800 t)

Tässä luvussa on kuvattu opintokokonaisuuksien (Instrumentti ja yhteismusisointi 1‒3 ja Musiikin perusteet 1‒5) yleisiä tavoitteita ja sisältöjä, jotka koskevat kaikkia instrumentteja.

Instrumenttikohtaiset tavoitteet ja sisällöt määritellään aineryhmittäin erillisissä instrumenttikohtaisissa opetussuunnitelmissa. Yhteismusisointi tapahtuu orkestereissa ja erilaisissa yhtyeissä. Oppilaalle pyritään järjestämään mahdollisuus yhteismusisointiin mahdollisimman varhain oppilaalle sopivalla tavalla. Lisäksi oppilas voi soveltuvin osin osallistua musiikkiopiston järjestämille kursseille ja erikoisalojen opetukseen.

Hyvinkään musiikkiopistossa on mahdollista opiskella viulun- ja pianonsoittoa myös Suzuki-menetelmään perustuen. Suzuki-opinnot aloitetaan pääosin 3–6-vuotiaana. Mikäli perhe sitoutuu Suzuki-menetelmään, oppilas on Suzuki-oppilas koko perusopintojen ajan. Syventävien opintojen alkaessa hän siirtyy valitsemalleen linjalle. Suzuki-oppilaat osallistuvat opintoihin kuuluviin instrumenttiopintoihin, yhteismusisointiin sekä musiikin perusteiden opetukseen.

Perusopintoihin voi sisältyä oppilaan tavoitteita tukevia vapaavalintaisia opintoja, kuten esimerkiksi sivuaine, kursseja, projekteja, yhteismusisointiproduktioita ja kesäleirejä.

Perusopintojen tavoitteena on

oppia musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja
oppia lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia sekä
kehittää musiikillista ilmaisukykyä ja esiintymistaitoa.

Perusopintojen keskeiset tavoitteet ja sisällöt on eri opintokokonaisuuksissa määritelty neljän osaamisalueen mukaan. Nämä osaamisalueet ovat:

esittäminen ja ilmaiseminen
oppimaan oppiminen ja harjoittelu
kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen sekä
säveltäminen ja improvisointi.

Instrumentti ja yhteismusisointi 1

Laskennallinen laajuus 5,2 op (140 t)

Esittäminen ja ilmaiseminen

Opintokokonaisuuden aikana oppilasta totutetaan esiintymistilanteisiin vähitellen.

Esiintymistä harjoitellaan ensin yhdessä opettajan kanssa ja sitten yksin sekä ensin pienemmissä ryhmissä ja sitten konserteissa. Oppilas oppii hahmottamaan kappaleiden perussyk

keen, perusvoimavaihtelut ja tunnelmat. Hyvän soittoasennon oppiminen on tärkeää alusta alkaen.

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilaalle ja perheelle opetetaan säännöllisen kotiharjoittelun merkitys. Oppilas tarvitsee perheen tukea varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Opettaja antaa tunnilla selkeät ohjeet ja niitä noudatetaan kotona. Vanhempia ohjataan ymmärtämään, että soitonopiskelu on pitkäjänteistä ja kärsivällisyyttä vaativaa. Säännöllinen harjoittelu sekä opettajan ja vanhempien kannustava asenne tuovat lapselle intoa oppia uutta ja oppimisen ilo lisääntyy.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Opintokokonaisuuden aikana oppilas tutustuu musiikin perusasioihin instrumentille luonteenomaisella tavalla. Oman soiton ja soittokaverien soiton kuunteleminen ovat tärkeä osa opiskelua alusta asti. Perheitä kannustetaan käymään konserteissa ja kuuntelemaan musiikkia myös kotona.

Säveltäminen ja improvisointi

Opetellaan improvisoinnin ja säveltämisen alkeita erilaisia työtapoja käyttäen. Kannustetaan oppilasta myös esittämään omaa musiikkia.

Instrumentti ja yhteismusisointi 2

Laskennallinen laajuus 7,8 op (210 t)

Esittäminen ja ilmaiseminen

Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan uusiin musiikkityyleihin ja soittotapoihin. Oppilas oppii hahmottamaan agogiikkaa (temponkäsittelyn ilmaisuvaihtelua), artikulaatiota ja laajempaa dynamiikkaa. Kiinnitetään huomiota hyvään ja rentoon soittoasentoon ja ehjään soittamiseen yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilasta ohjataan harjoittelun oma-aloitteellisuuteen. Tavoitteena on oppia käyttämään kotona tunnilla opittuja työtapoja ja kiinnittämään huomiota soittoasentoon, soiton puhtauteen ym.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Opintokokonaisuuden aikana oppilas oppii hahmottamaan musiikkia soittamalla, lukemalla nuottikirjoitusta sekä kirjoittamalla nuoteiksi kuulemaansa. Myös laajempiin muotorakenteisiin tutustutaan. Oppilasta ohjataan yhteissoittoon toisten oppilaiden kanssa sekä konserttien kuunteluun osana musiikin opiskelua.

Säveltäminen ja improvisointi

Kehitetään improvisointia ja säveltämistä tutustumalla monipuolisesti musiikin eri tyyleihin.

Instrumentti ja yhteismusisointi 3

Laskennallinen laajuus 9,3 op (250 t)

Esittäminen ja ilmaiseminen

Opintokokonaisuuden aikana soitetaan eri aikakausien musiikkia. Soittotekniikkaa kehitetään monipuoliseksi ja pyritään esittämään musiikkia ilmeikkäästi. Hyvään soittoasentoon ja äänen laatuun kiinnitetään huomiota. Yhteissoitto on vakiintunut osaksi opintoja.

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilasta ohjataan oman harjoittelunsa suunnittelemiseen ja tavoitteiden asettamiseen sekä saavutetusta osaamisesta nauttimiseen. Tavoitteena on omaehtoinen musisointi sekä musiikista kiinnostuminen ja innostuminen.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Oppilas oppii hahmottamaan musiikin muotorakenteita ja soittaa myös laajamuotoisia kappaleita. Kaikki instrumentille tyypilliset sävellajit ovat käytössä ja nuotinlukua kehitetään sujuvaksi. Oppilasta ohjataan kehittämään musisointiaan kuuntelemalla omaa soittoaan ja toisten esityksiä.

Säveltäminen ja improvisointi

Oppilaalle annetaan mahdollisuus toteuttaa omia musiikillisia ideoitaan erilaisia työtapoja käyttäen.

Musiikin perusteet (mupe) 1–5

Musiikin perusteiden opintojen laskennalliset laajuudet

Mupe 1 = 1,0 op (30 t)

Mupe 2 = 1,3 op (35 t)

Mupe 3 = 1,5 op (40 t)

Mupe 4 = 1,7 op (45 t)

Mupe 5 = 1,8 op (50 t)

Esittäminen ja ilmaiseminen

Musiikin perusteiden perusopintojen aikana oppilas saa työvälineitä oman musiikillisen ilmaisunsa kehittämiseen. Esittäminen yksin ja ryhmässä vahvistaa oppilaan musiikillista kasvua ja tukee yksilöllistä oman muusikkouden kehittymistä.

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Opintokokonaisuus kehittää oppilaan kykyä hyödyntää musiikin perusteiden opinnoissa opittuja työtapoja musiikin omaksumisessa ja harjoittelussa. Pitkäjänteinen työskentely vahvistaa oppilaan sisäistä oppimiskäsitystä. Oppiminen on vahvan konstruktivistista erityisesti musiikin perusteiden perusasioita opeteltaessa, mutta samalla moniulotteista. Ryhmäopetuksessa oppiminen tapahtuu myös vahvasti vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden kanssa. Laulaminen on opintokokonaisuuden pääasiallinen työväline. Tuntiaktiivisuus ja opetukseen osallistuminen ovat opintokokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Opintokokonaisuus huomioi oppilaan vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Oppilas oppii syventämään instrumenttiopinnoissa saavuttamiaan taitoja myös notaation ja kuulonvaraisen hahmottamisen kautta. Musiikin perusteiden ja instrumenttiopintojen symbioosi opettaa hahmottamaan musiikkia ja teoksia kokonaisuuksina. Musiikin perusteiden perusopinnot tutustuttavat oppilaan musiikin eri tyylilajeihin, aikakausiin, ilmiöihin ja säveltäjiin. Opinnot tukevat oppilasta etsimään ja löytämään musiikillisia mielenkiinnon kohteita ja pohjautuvat pääasiassa soivan, elävän musiikin esimerkkeihin.

Säveltäminen ja improvisointi

Opintokokonaisuuden aikana oppilas saa keinoja merkitä muistiin omia musiikillisia ideoitaan ja luoda niistä kokonaisuuksia. Opetellaan säveltämisen ja improvisoinnin periaatteita ja käytetään molempia opintokokonaisuuden aikana opetuksen työtapoina.

7.3 PERUSOPINTOJEN ARVIOINTI

Arviointi ohjaa opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arviointi tukee oppilaan hyvän itsetunnon ja musiikillisen minäkuvan kehittymistä sekä antaa oppilaalle kuvan vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan. Oppilaita ohjataan itsearviointiin opintojen alusta loppuun asti vaihtelevin työtavoin. Vertaisarviointia tuetaan läpi opintojen erilaisin käytäntein.

Instrumentti ja yhteismusisointi 1‒3 -opintokokonaisuuksien lopussa oppilas esittää soivan näytteen, jonka opettajat arvioivat. Soivat näytteet ovat mahdollisuuksien mukaan konsertinomaisia esiintymisiä. Näytteen ohjelma koostuu opintokokonaisuuteen sisältyvistä kappaleista, jotka antavat monipuolisen kuvan oppilaan teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista.

Instrumentti ja yhteismusisointi -opintoihin kuuluvat teknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät sisällöt, kuten asteikot, prima vista -soitto, rudimentit, harjoitusvokaliisit, yms. voidaan suorittaa monin eri tavoin omalle opettajalle, toiselle opettajalle tai arviointiryhmälle.

Instrumentti ja yhteismusisointi 1 ja 2 -opintokokonaisuuksien soivat näytteet arvioi kaksi opettajaa, joista toinen voi olla oma opettaja. Instrumentti ja yhteismusisointi 3 -opintokokonaisuuden näytteen arvioi kolme opettajaa, joista vähintään yhden toivotaan olevan oman instrumentin opettaja (muu kuin oma opettaja). Oppilas saa näytteistä suullisen ja kirjallisen palautteen. Yhteismusisoinnin arviointi tapahtuu Instrumentti ja yhteismusisointi -opintokokonaisuuden yhteydessä.

Instrumentti ja yhteismusisointi -opintokokonaisuuksien 1-3 arviointi koostuu kolmesta osasta:

Opettajan lukuvuosittain tekemä oppimisprosessin arviointi
Soivan näytteen arviointi
Oppilaan itsearviointi

Pääaineen opettaja huomioi oppilaan itsearvioinnin lukuvuosiarvioinnissa. Soivan näytteen arvioinnissa oppilaan itsearviointi huomioidaan arviointiryhmän sanallisessa arviossa.

Musiikin perusteiden opintokokonaisuudet 1–5 arvioi oma opettaja itsenäisesti tai yhdessä toisen musiikin perusteiden opettajan kanssa. Opintokokonaisuuden suorittaneille annetaan kirjallinen palaute. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan osaaminen, edistyminen ja työskentelyn aktiivisuus.

Perusopintojen päättyessä oppilaan pääaineen opettaja kokoaa opintokokonaisuuksista arvioinnin, jossa huomioidaan asetetut tavoitteet sekä opintojen aikana kerätty arviointimateriaali. Myös rehtori tai apulaisrehtori voivat tarvittaessa osallistua arvioinnin kokoamiseen. Suoritettuaan kaikki perusopintoihin kuuluvat opinnot hyväksytysti oppilas saa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistuksen.

7.4 SYVENTÄVÄT OPINNOT

Laajuus 18,5 op (500 t)

Syventävät opinnot koostuvat Instrumentti ja yhteismusisointi 4 -opintokokonaisuudesta, musiikin perusteiden opinnoista ja mahdollisista vapaavalintaisista, oppilaan tavoitteita tukevista opinnoista sekä lopputyöstä. Vapaavalintaisia opintoja voivat olla esimerkiksi sivuaine, musiikin perusteet 7 ja 8, erilaiset kurssit, projektit, yhteismusisointiproduktiot ja kesäleirit.

Oppilaita kannustetaan asettamaan omia oppimistavoitteita ja tekemään opintoihin liittyviä valintoja niiden pohjalta. Taiteenalan opintojen edetessä oppilasta ohjataan ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Syventävien opintojen alkuvaiheessa laaditaan oppilaan omiin tavoitteisiin perustuva, lopputyöhön tähtäävä opintosuunnitelma, jonka tekevät yhdessä oppilas, pääaineen opettaja sekä apulaisrehtori. Suunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa lukuvuosittain.

Musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamiseen edellytettäviä syventäviä opintoja ovat Instrumentti ja yhteismusisointi 4 (tai vastaava rehtorin hyväksymä opintokokonaisuus), Musiikin perusteet 6 ja lopputyö. Näiden opintojen laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia. Lisäksi on suositeltavaa suorittaa oppilaan tavoitteita tukevia vapaavalintaisia opintoja. Suoritettuaan oppimäärän opinnot hyväksytysti oppilas saa musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistuksen.

Syventävien opintojen aikana oppilas suunnittelee ja valmistaa musiikillista osaamista osoittavan lopputyön, joka voi muodostua erilaisista kokonaisuuksista tai keskittyä tiettyyn syvennettyyn osaamiseen. Oppilas asettaa lopputyön tavoitteet ja päättää lopputyön toteutustavan yhteistyössä opettajiensa kanssa. Hyvinkään musiikkiopistossa lopputyö on konserttikokonaisuus.

Instrumentti ja yhteismusisointi 4

Laskennallinen laajuus 14,8 op (400 t)

Instrumentti ja yhteismusisointi 4 -opintokokonaisuuden sisältö voi painottua solistisiin opintoihin, kamari- , yhtye- tai bändimusiikkiopintoihin, orkesterisoittoon tai luovaan musiikillisen oppimisprosessiin, kuten säveltämiseen, sovittamiseen, musiikkisovellusten kehittämiseen tai biisintekoon. Opintokokonaisuuden voi suorittaa myös pääaineena sävellys. Tällöin oppiaine on sävellys ja opintojen taso Instrumentti ja yhteismusisointi 4. Sävellysopinnot voivat painottua oppilaan kiinnostuksen kohteena olevan musiikkigenren mukaisesti, esimerkiksi klassisen tai pop & jazz -tradition mukaisesti.

Instrumentti ja yhteismusisointi 4 -opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää oppilaan perusopinnoissa hankkimaa osaamista monipuolisesti ja antaa valmiuksia lopputyön toteuttamiseen. Opintokokonaisuuden arviointi muodostuu oman opettajan lukuvuosiarvioinneista ja jatkuvasta palautteesta sekä oppilaan itsearvioinneista.

Kun oppilas on saavuttanut instrumentti- ja yhteismusisointi 4 -opintokokonaisuudelle ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet, on opintokokonaisuus suoritettu ja samalla saavutettu valmiudet lopputyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opintoihin kuuluva yhteismusisointi tarkoittaa osallistumista musiikkiopiston orkesteri- , kamarimusiikki- ja yhtyemusiikkitoimintaan. Yhteismusisointiopinnot voivat toteutua soveltuvin osin myös osallistumisena musiikkiopiston ulkopuolisiin kokoonpanoihin.

Esittäminen ja ilmaiseminen

Eri aikakausia, muotoja, tyylejä ja tekniikoita käydään laajasti läpi. Lopputyössään oppilas kuitenkin suuntautuu oman kiinnostuksensa mukaisesti. Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja haasteensa. Hän kykenee rakentamaan konserttikokonaisuuden huolella ja viimeistellysti.

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilaalla on valmiudet harjoittaa taitojaan itsenäisesti: hän kykenee tunnistamaan eri osa-alueita osaamisessaan ja harjoittamaan niitä erikseen. Hän pystyy valmistamaan tehtäviä ennalta määritellyssä ajassa. Myös käytännön muusikkoutta harjoitellaan; muun muassa opetellaan valmistamaan esitys nopealla ja tehokkaalla harjoittelulla.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Oppilas harjaantuu opiskelemaan musiikkia sekä kuunnellen että nuotista analysoiden. Oppilas kykenee harjoittamaan musiikkia ilman ohjaajaa ryhmän jäsenenä. Hän hahmottaa musisoidessaan oman roolinsa kokonaisuudessa, ja kykenee kuuntelemaan soivaa kokonaisuutta.

Säveltäminen ja improvisointi

Säveltämistä, sovittamista ja improvisointia käytetään työtapoina opintokokonaisuuden aikana. Lisäksi oppilaan sävellykset, sovitukset ja improvisaatiot voivat olla sisältönä konserteissa.

Musiikin perusteet 6

Laskennallinen laajuus 2,4 op (65 t)

Opintokokonaisuus sisältää teoria- ja säveltapailuopintoja sekä musiikin historian tyylillisen läpileikkauksen barokista romantiikkaan.

Esittäminen ja ilmaiseminen

Laulaminen on opintokokonaisuuden pääasiallinen työväline. Laulamisen suhteen pyritään sujuvuuteen, luontevaan äänenkäyttöön ja sykkeeseen sekä puhtaaseen intonaatioon. Musiikillisten ilmiöiden sujuva hallinta lisää oppilaan työkaluja oman musiikillisen ilmaisunsa kehittämiseen. Opintokokonaisuudessa painotetaan sekä yksilön omaa toimintaa että ryhmänä toimimista. Esittäminen yksin ja ryhmässä syventää oppilaan musiikillista kasvua ja oppilas kantaa yhä enemmän vastuuta ryhmän musiikillisesta toiminnasta, mikä osaltaan tukee oppilaan yksilöllistä oman muusikkouden kehittymistä.

Oppilaan oppiminen ja harjoittelu

Vahvistetaan perusopinnoissa opittuja taitoja ja opetellaan hyödyntämään niitä entistä enemmän oppilaan instrumentti- ja lauluopintojen sekä omakohtaisen harjoittelun tukena. Tutustutaan uusiin musiikillisiin ilmiöihin ja työtapoihin. Opintokokonaisuus tarjoaa valmiuksia muille musiikin perusteiden syventävien opintojen kursseille. Tuntiaktiivisuus ja opetukseen osallistuminen ovat opintokokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Oppilas oppii syventämään saavuttamiaan taitoja myös kuulonvaraisen hahmottamisen kautta. Sisäisen kuulon kehittäminen ja hankittujen taitojen sujuvuus on opinnoissa keskeistä. Musiikin perusteiden ja instrumenttiopintojen linkittyminen toisiinsa syventää oppilaan kykyä hahmottaa musiikkia ja teoksia kokonaisuuksina. Monipuolinen ohjelmisto luo perustan laajalle musiikilliselle hahmottamiselle.

Säveltäminen ja improvisointi

Musiikillisiin ilmiöihin tutustutaan erilaisten sävellys- ja improvisointiharjoitteiden avulla. Oppilas saa halutessaan tukea omien musiikillisten ideoidensa kehittämiseen ja sävellysten, sovitusten ja muiden musiikillisten kokonaisuuksien tuottamiseen.

Musiikin perusteet 7–8

Mupe 7 – laskennallinen laajuus 1,8 op (50 t)

Mupe 8 – laskennallinen laajuus 1,8 op (50 t)

Esittäminen ja ilmaiseminen

Musiikin perusteiden syventävien opintojen aikana oppilaan musiikillinen ilmaisu monipuolistuu ja kehittyy. Oppiessaan musiikin abstrakteja rakenteita oppilas saa samalla keinoja hyödyntää niitä omassa musiikillisessa ilmaisemisessaan.

Oppilaan oppiminen ja harjoittelu

Musiikin perusteiden syventävien kurssien edetessä oppilas oppii yhä enemmän musiikin abstraktilla tasolla esiintyvistä ilmiöistä. Opetellaan hahmottamaan ilmiöitä paitsi oppilaan omasta ohjelmistosta, myös kamarimusiikki-, kuoro- ja orkesterikirjallisuudesta. Syvennetään perusopinnoissa opittuja musiikin historiallisen ja tyylillisen tuntemuksen taitoja sekä harmoniaopin perusteita, ja laajennetaan tietämystä erilaisten sävellys- ja sovitusharjoitteiden muodossa. Tuntiaktiivisuus ja opetukseen osallistuminen ovat opintojaksojen kannalta merkittävässä roolissa.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Opintokokonaisuus koostuu monipuolisesta ohjelmistosta, mikä luo perustan laajalle musiikilliselle käsitykselle. Pääsääntöisesti ilmiöitä tarkastellaan klassisen musiikin keskeisestä ohjelmistosta, samalla vertaillen ilmiöitä muihin musiikin lajeihin ja eri musiikkikulttuureihin. Musiikin kuunteleminen ja tuottaminen laulaen ja soittaen sekä oppilaan omien instrumenttikappaleiden käsitteleminen muodostavat oppimisen ytimen. Musiikin perusteiden ja instrumenttiopintojen linkittyminen toisiinsa syventävät oppilaan kykyä hahmottaa musiikkia ja teoksia kokonaisuuksina.

Säveltäminen ja improvisointi

Musiikillisiin ilmiöihin tutustutaan sävellys- ja improvisointiharjoitteiden avulla. Perehdytään säveltämisen eri tapoihin ja sävellysmuotoihin olemassa olevaa, sävellettyä musiikkia ja musiikin historiaa apuna käyttäen. Hyödynnetään opittuja taitoja oppilaan mielenkiinnon mukaan tämän omien musiikillisten ideoidensa tuottamisen tukena.

Vapaavalintaiset opinnot

Syventävien opintojen sisältöihin voi kuulua muita oppilaan tavoitteita tukevia vapaavalintaisia opintoja, joiden laskennallinen laajuus sovitaan tapauskohtaisesti. Myös musiikkialan työtehtävissä toimimista voidaan opinnollistaa ja hyväksilukea osaksi opintoja. Opinnot voidaan koota yksilöllisesti. Oppilasta kannustetaan aktiivisuuteen ja oman opintopolun rakentamiseen. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan tarpeen mukaan opinto-ohjauksella.

Lopputyö

Laskennallinen laajuus 1,3 op (35 t)

Oppilas suunnittelee ja valmistaa syventävien opintojen aikana musiikillista osaamista osoittavan lopputyön, joka on konserttikokonaisuus. Oppilas asettaa lopputyön tavoitteet ja päättää lopputyön toteutustavan yhteistyössä opettajiensa kanssa.

Lopputyö voi sisältää esimerkiksi soolo-ohjelmistoa, yhteismusisointia, improvisointia, omia sävellyksiä tai muun soveltuvan taiteellisen kokonaisuuden. Myös poikkitaiteelliset projektit voivat tulla kyseeseen. Oppilas voi myös niin sovittaessa valmistaa lopputyön käsiohjelman, teosesittelyt ja mainostuksen osana arvioitavaa kokonaisuutta.

Lopputyön valmistelua ja toteutusta varten oppilaalla on oikeus saada kahdeksan viikkotuntia lisäopetusta sinä lukuvuonna, jona lopputyö valmistuu.

7.4.1 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN ARVIOINTI

Arviointi ohjaa opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arviointi tukee oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä sekä antaa oppilaalle kuvan vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan. Oppilaita ohjataan itsearviointiin opintojen alusta loppuun asti vaihtelevin työtavoin. Vertaisarviointia tuetaan läpi opintojen erilaisin käytäntein.

Syventävät opinnot huipentuvat lopputyökonserttikokonaisuuteen, jonka opettajat arvioivat. Arviointiryhmässä tulee olla neljä jäsentä, joista yksi on kyseisen oppiaineen opettaja. Oma opettaja voi olla arviointiryhmän jäsen. Konsertit ovat julkisia. Oppilas saa konsertista suullisen ja kirjallisen palautteen.

Syventävien opintojen musiikin perusteiden opintokokonaisuudet arvioi kunkin opintokokonaisuuden opettaja itse tai yhdessä toisen musiikin perusteiden opettajan kanssa.

Syventävien opintojen päätteeksi oppilaalle kootaan päättöarviointi, joka koostuu

pääaineen opettajan tekemästä oppimisprosessin arvioinnista
lopputyön arvioinnista
oppilaan itsearvioinnista sekä
mahdollisten muiden opintokokonaisuuksien arvioinneista.

Rehtori tai apulaisrehtori voivat osallistua päättöarvioinnin kokoamiseen. Arvioinnissa huomioidaan asetetut tavoitteet. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta sovitaan erikseen. Suoritettuaan kaikki syventäviin opintoihin kuuluvat opinnot hyväksytysti oppilas saa musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistuksen.

Opintojen päättyessä oppilas

on saanut valmiudet musiikin itsenäiseen harrastamiseen
tunnistaa vahvuutensa ja on löytänyt oman tapansa ilmaista itseään musisoiden
iloitsee osaamisestaan ja osaa käyttää taitojaan monipuolisesti
tuntee musiikkikulttuuria ja hänellä on hyvä yleistietous alasta
osaa huoltaa omaa soitintaan ja
osaa etsiä itselleen sopivaa aineistoa.

7.4.2 LAAJAN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINNIN KOHTEET JA HYVÄN OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT

Laajan oppimäärän arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan suorittamat syventävät opinnot. Arvioinnin kohteena ovat opintojen neljä osaamisaluetta (tavoitealuetta), jotka ovat:

Esittäminen ja ilmaiseminen
Oppimaan oppiminen ja harjoitteleminen
Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen sekä
Säveltäminen ja improvisointi.

Hyvän osaamisen arviointikriteerit ovat osaamisalueittain jäsenneltynä seuraavat:

Esittäminen ja ilmaiseminen

Oppilaan musisointi on luontevaa ja tuo esiin oppilaan omaa tulkintaa. Oppilas kykenee tunnistamaan vahvuutensa musiikissa. Hän osaa kehittää omaa tapaansa esittää musiikkia ja tunnistaa musiikissa yhtymäkohtia myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinoihin.

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilas osaa asettaa oppimistavoitteita ja pystyy kehittämään harjoitteluaan terveistä työskentelytavoista huolehtien. Hän osaa hankkia itselleen uutta aineistoa ja pystyy huolehtimaan soittimistaan ja muista käyttämistään laitteista ja tarvikkeista.

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen

Oppilas osaa jäsentää soittamaansa, kuulemaansa, tuottamaansa tai nuottitekstinä lukemaansa musiikkia. Hänellä on käsitys erilaisista musiikkityyleistä ja musiikinhistorian aikakausista. Yhteismusisoinnissa oppilas hahmottaa osuutensa kokonaisuudessa. Hän ymmärtää, että on tärkeää kuunnella musiikkia ja käydä konserteissa.

Säveltäminen ja improvisointi

Oppilas osaa toteuttaa improvisoituja osuuksia soveltuvassa musiikillisessa toiminnassa. Hän kykenee luomaan toistettavissa olevan musiikillisen kokonaisuuden ja pystyy hyödyntämään luovaa toimintaa tukevaa teknologiaa.

7.5 AVOIN OPETUS

Musiikin perusopintojen vaihtoehtona on omakustanteinen avoin opetus. Opetusta järjestetään mahdollisuuksien ja kysynnän mukaan. Opetuksen hinta määräytyy ryhmän, oppilasmäärän ja/tai tunnin pituuden mukaan.

Avoimessa opetuksessa voi opiskella samoja instrumenttitaitoja kuin laajan oppimäärän opinnoissakin. Esimerkiksi odottaessaan vapautuvaa oppilaspaikkaa varsinaisen opetuksen puolella vasta-alkaja voi osallistua halutessaan avoimen osaston alkeisryhmään tai aikuisopiskelija voi ostaa hänelle sopivan määrän opetusta yksityistunteina tai osallistua aikuisryhmään. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua myös musiikin perusteiden opetukseen. Suoritetuista opinnoista annetaan pyydettäessä todistus.

Avoin opetus voi olla instrumenttiopetusta yksin tai ryhmässä. Myös valmennusryhmät kuuluvat avoimeen opetukseen. Musiikkiopisto sitoutuu oppilaspaikan antamiseen vain lukuvuodeksi kerrallaan, ja jatkosta sovitaan aina erikseen opettajan ja rehtorin kanssa keväällä lukuvuoden päättyessä.

8 OPETUSJÄRJESTELYT

Lukuvuosi jakaantuu kahteen lukukauteen, joiden yhteispituus on 35 opetusviikkoa. Työvuosi ja loma-ajat pyritään järjestämään yhtenevästi Hyvinkään alueen koulujen kanssa.

9 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

Oppilaalla on oikeus saada aikaisemmat musiikkiopintonsa tai muutoin hankittu osaamisensa arvioiduksi ja hyväksiluetuksi. Tunnustaminen perustuu selvityksiin aikaisemmista opinnoista tai taidonnäytteeseen. Oppilas voi suorittaa heti tasoaan vastaavat opinnäytteet ja jatkaa opintojaan nykyiseltä tasoltaan eteenpäin.

10 OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN

Jos oppilas ei saavuta perusopintojen mukaisia tavoitteita vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi, voidaan harkita oppimäärän ja opetuksen yksilöllistämistä. Yksilöllistämisen yhteydessä oppilaalle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet ja oppimäärän keskeiset sisällöt eli henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutuksesta ja arvioinnista sovitaan oppilaan, hänen huoltajiensa, opettajien ja rehtorin kanssa. Erityisen tuen ja ohjauksen avulla yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevan oppilaan on mahdollista suorittaa koko musiikin perusopetuksen laaja oppimäärä. Yksilöllistä opetusta voidaan antaa, jos oppilaitoksessa on tarvittava tapauskohtainen pedagoginen osaaminen, soveltuvat oppimisympäristöt ja riittävät tukitoimet.

11 OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä vapautuville paikoille. Oppilaalta edellytetään kykyä vastaanottaa anettu opetus.

12 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA

Musiikkiopiston opettajat ja henkilökunta toimivat vuorovaikutuksessa oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Vanhempien myönteinen tuki ja opintoja kohtaan osoitettu kiinnostus ravitsevat oppilaan hyvää musiikkisuhdetta ja auttavat opinnoissa. Koska harjoittelemaan oppiminen on tärkeää, erityisesti pienten ja aloittavien oppilaiden vanhempien toivotaan valvovan, että oppilas muistaa harjoitella läksyjään. Sopivin yhteistyön tapa muodostuu yksilöllisesti opettajan ja kodin välille. Uusien oppilaiden vanhemmille järjestetään syyslukukauden alussa vanhempainilta. Rehtori tapaa oppilaat tarvittaessa vuosittain opintojen jatkamisilmoituksen palauttamisen yhteydessä.

Yhteistyötä muiden tahojen kanssa koordinoivat rehtori ja apulaisrehtori. Hyvinkään musiikkiopisto toimii vuorovaikutuksessa ympäristönsä muiden oppi- ja taidelaitosten kanssa Hyvinkäällä ja muualla Suomessa. Myös kansainväliseen kulttuuritoimintaan otetaan osaa sopivien tilaisuuksien tullessa. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi yhteisprojektein, konsertein tai kutsumalla muiden laitosten opettajia asiantuntijoiksi tapahtumiin tai suorituksiin.

Hyvinkään musiikkiopisto, Keravan musiikkiopisto, Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto ja Riihimäen musiikkiopisto järjestävät yhdessä KVARTTI-kamarimusiikkitapahtuman kahden-neljän vuoden välein. Hyvinkään musiikkiopisto tarjoaa oppilailleen vuosittain myös opetussuunnitelman mukaista opetusta tukevia kursseja yhteistyössä korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja huippumuusikkojen kanssa.

Tärkeitä paikallisia yhteistyökumppaneita ovat myös Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Orkesteri, Hyvinkään kamarimusiikkiseura, Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri ja muut paikalliset puhallinorkesterit, Hyvinkään seurakunta, Hyvinkääsali, hyvinkääläiset vanhainkodit ja Hyvinkään taidemuseo.

Hyvinkään lukion kanssa on sopimus, jonka mukaan lukioaikaisilla musiikkiopisto-opinnoilla voi korvata lukion kursseja.

Hyvinkään musiikkiopisto on Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n (SML) jäsen.

13 OMAN ALUEEN KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN

Hyvinkään musiikkiopistolla on keskeinen rooli alueen musiikkikulttuurin vaikuttajana, kehittäjänä sekä yleisökasvattajana. Musiikkiopisto järjestää toimialueellaan konsertteja ja musiikkitilaisuuksia sekä yksin että eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilaitoksesta voi myös tilata musiikkiesityksiä erilaisiin tilaisuuksiin.

14 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN

Keskeinen toiminnan kehittämisen väline on oppilaitoksen itsearviointi, johon osallistuvat opettajat, oppilaat, koko oppilaitosyhteisö ja sidosryhmät. Arvioinnin tavoitteena on luoda selkeät lähtökohdat oppilaitoksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Koordinoitu laatutyö tähtää musiikkiopiston toiminnan kehittämiseen ja toimii opetussuunnitelman sekä strategian (pidemmän ajan toimintasuunnitelman) toteuttamisen välineenä.

15 SOITINSÄÄTIÖ

Hyvinkään musiikkiopiston yhteydessä toimii soitinsäätiö, jonka tarkoituksena on hankkia tasokkaita soittimia opiston oppilaiden käyttöön. Soittimien käytöstä tekee päätökset soitinsäätiön hallitus opettajia kuultuaan.

16 OPETUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN

Opetussuunnitelman soveltamiseen liittyvät päätökset tekee rehtori asianomaista oppilasta, huoltajia ja opettajia kuultuaan. Oppilaan seuraavan vuoden opinto-ohjelmasta sovitaan keväisin. Opinto-ohjausta lukukausien aikana antavat oppilaan opettajat, apulaisrehtori ja rehtori.

17 TODISTUKSET

Oppilaalle annetaan musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut tähän oppimäärään sisältyvät opinnot (800 laskennallista viikkotuntia). Todistuksen sisältö on kuvattu liitteessä (Ks. LIITE).

Oppilaalle annetaan musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut laajaan oppimäärään sisältyvät perusopinnot (29,6 opintopistettä / 800 laskennallista viikkotuntia) ja syventävät opinnot (18,5 opintopistettä / 500 laskennallista viikkotuntia).

Opetussuunnitelman pohjana ovat opetushallituksen antama Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017, laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä asetus taiteen perusopetuksesta (813/1998). Tämä opetussuunnitelma on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelmaa on päivitetty 20.9. 2022 ja Hyvinkään musiikkiopiston hallitus on hyväksynyt päivitetyn opetussuunnitelman kokouksessaan 27.9.2022.

LIITE: TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT

Musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistus

todistuksen nimi
koulutuksen järjestäjän nimi
oppilaitoksen nimi
taiteenala: musiikki
oppilaan nimi ja henkilötunnus
opiskeluaika vuosina
oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot; kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
sanallinen arvio oppilaan suorittamista musiikin laajan oppimäärän perusopinnoista
rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
todistukseen merkitään ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman
merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

Musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistus voi sisältää liitteitä.

Musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus

todistuksen nimi
koulutuksen järjestäjän nimi
oppilaitoksen nimi
taiteenala: musiikki
oppilaan nimi ja henkilötunnus
opiskeluaika vuosina
oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot; kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
oppilaan suorittamat laajan oppimäärän syventävät opinnot; kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus. Lisäksi syventäviin opintoihin sisältyvän laajan oppimäärän lopputyön aihe.
sanallinen arvio oppilaan suorittamista musiikin laajasta oppimäärästä
rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
todistukseen merkitään ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman
merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

Musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus voi sisältää liitteitä.

Osallistumistodistus suoritetuista osaopinnoista

Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä. Osallistumistodistus voi sisältää liitteitä.

Musiikin taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma, yleinen oppimäärä

Käsittely ja hyväksyminen:

26.4.2023 Hyvinkään musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n hallitus, opetussuunnitelman hyväksyminen
24.10.2023 Hyvinkään kaupungin opetuslautakunta
26.3.2024 Hyvinkään musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n hallitus, opintopisteiden hyväksyminen

1 OPPILAITOKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TOIMINTA-AJATUS

Hyvinkään musiikkiopiston tehtävänä on antaa tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää taiteen perusopetuksen musiikin laajan ja yleisen oppimäärän mukaista opetusta.

Yleisen oppimäärän oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia opiskella musiikkia päämäärätietoisesti ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaisesti. Opetuksella edistetään musiikkisuhteen kehittymistä sekä elinikäistä musiikin oppimista ja harrastamista.

Yleisen oppimäärän opinnot tukevat oppijoiden luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä. Taiteen perusopetus luo edellytyksiä taiteen ja taidekasvatuksen kehittämiselle. Hyvinkään musiikkiopistossa taiteen perusopetusta toteutetaan osin myös yhteistyössä muiden taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tehtävänämme on antaa monipuolista ja korkeatasoista musiikin opetusta sekä vaalia ja kehittää musiikkikulttuuria.

2 HYVINKÄÄN MUSIIKKIOPISTON ARVOT

Hyvinkään musiikkiopiston toimintaa linjaavat seuraavat arvovalinnat:

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo

Jokainen yksilö on yhtä arvokas ja kaikkiin sovelletaan samoja sääntöjä. Tavoitteena on luottamus ja keskinäinen kunnioitus jokaisen yksilölliset tarpeet huomioiden.

Henkinen kasvu

Tuemme oppijoiden kasvua musiikin keinoin. Päämääränä on terveen itsetunnon ja myönteisen musiikillisen minäkuvan kehittyminen, omien vahvuuksien löytäminen sekä luovuuden ja tavoitteellisen työskentelyn lisääntyminen.

Yhteisöllisyys

Laatu

Toimimme tavoitteellisesti ja tarjoamme laadukasta opetusta ammattitaitoisten opettajien johdolla. Haluamme antaa oppijoille mahdollisimman laajan musiikillisen yleissivistyksen, tyylilajien kirjon huomioon ottaen.

Ilo

Musiikki tuo iloa elämään. Uskomme musiikin hyvää tekevään vaikutukseen sekä oppimisen ja yhdessä tekemisen tuottamaan iloon.

3 OPPIMISKÄSITYS

Oppijalähtöinen oppimiskäsitys on toimintamme perusta. Oppija toimii turvallisessa, elämyksiä tarjoavassa oppimisympäristössä omien edellytystensä mukaan ja saa sopivaa vastuuta yksin sekä ryhmässä. Jokainen oppija voi kokea olevansa tarpeellinen musiikkiopistossamme.

Opettajalla on keskeinen merkitys oppimisympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppijoiden edistymisen. Oppijaa kannustetaan asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppijaa ohjataan ymmärtämään kokemuksiaan, tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oman oppimisensa kehittämiseen.

Harjoittelu ja harjoittelemaan oppiminen ovat välttämättömiä taitojen kehittymisen edellytyksiä. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppimisprosessin aikana on tärkeää, että oppija saa kannustavaa, monipuolista ja realistista palautetta, joka edistää oppimista ja vahvistaa oppijan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa.

4 OPPIMISYMPÄRISTÖ

Musiikkiopistossa vaalitaan turvallista oppimisympäristöä. Sen tehtävänä on tukea oppimista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Keskeistä on myönteinen ilmapiiri ja vuorovaikutus opettajien ja oppijoiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen huomioon ottaminen.

Onnistumisen kokemukset kannustavat oppijaa luovaan ja itsenäiseen ajatteluun sekä motivoivat opiskeluun. Motivoivassa ilmapiirissä oppija voi kehittää kykyjään ja ilmaisutaitojaan tavoitteellisesti ja monipuolisesti.

5 TYÖTAVAT

Opinnot tapahtuvat yksilö- tai ryhmäopetuksessa. Opetuksen runko on viikoittaisessa toiminnassa, joka on suurimmalla osalla oppilaita valitun instrumentin (soitin tai laulu) opiskelua yksilö- tai ryhmäopetuksessa. Näiden tilalla tai rinnalla voi olla myös yhdessä musisoimista ja musiikin hahmotusaineiden opiskelua. Työtapojen monipuolisuutta edistetään muun muassa hyödyntämällä teknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Soittotunnit, yhteissoitto ja musiikin hahmotusaineiden tunnit tukevat toisiaan. Hahmotusaineiden opetuksessa voidaan käyttää oppijan omaa soitinta.

6 OPPILAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURI

Hyvinkään musiikkiopistossa on tavoitteena luoda oppimista ja hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, mikä edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Lähtökohtana on kaikkien kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan.

Toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta vaalitaan sekä oppilaitoksen sisäisessä että ulkoisessa yhteistyössä.

7 OPINTOJEN LAAJUUS JA RAKENNE

Koulutuksen laajuus määritellään opintopisteinä siten, että oppilaan keskimäärin 27 tunnin työpanos vastaa yhtä opintopistettä. Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 18,5 opintopistettä (500 t), joka jakautuu yhteisiin opintoihin (11,1 opintopistettä / 300 t) ja teemaopintoihin (7,4 opintopistettä / 500 t). Yhteisten opintojen tarkoituksena on musiikin perustaitojen hankkiminen. Teemaopintojen tarkoituksena on yhteisissä opinnoissa hankittujen taitojen laajentaminen.

Aikuisten musiikin opetusta järjestettäessä otetaan huomioon aikuisten harrastajien toisistaan poikkeavat musiikilliset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet. Opetuksessa korostuu opiskelijan oma-aloitteisuus sekä hänen tarpeensa ja kykynsä ohjata omaa oppimistaan.

Yhteiset opinnot kertyvät oppijan valitseman instrumentin viikoittaisista yksilö- tai ryhmäopetuksen tunneista sekä oppijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisista muista opinnoista. Yhteiset opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta, jotka opiskellaan järjestyksessä 1–3.

Teemaopinnot opiskellaan yhteisten opintojen lisäksi ja niitä voi opiskella rinnakkain yhteisten opintojen aikana tai niiden jälkeen. Teemaopinnot kootaan vaihtoehtoisista opintokokonaisuuksista oppijan kiinnostuksen mukaan. Teemaopinnot ovat suurimmaksi osaksi ryhmäopintoja.

Oppijalle annetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut sekä yhteiset opinnot että teemaopinnot.

YLEISEN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTODISTUS

TEEMAOPINNOT 7,4 op (200 t)
YHTEISET OPINNOT 11,1 op (300 t)

Opintojen rakenne

Yhteisten opintojen keskeisenä sisältönä ovat musisoinnin perustaitojen harjoitteleminen ja musiikin hahmotuskyvyn kehittäminen. Opinnoissa tutustutaan erilaisiin musiikin lajeihin ja niiden perusohjelmistoon soittaen, laulaen ja kuunnellen. Opetukseen sisältyy myös tutustumista muiden taiteenalojen ilmaisukeinoihin.

Teemaopintojen keskeisenä sisältönä ovat musiikillisten taitojen monipuolinen harjoitteleminen. Ohjelmiston valinnassa otetaan huomioon oppijoiden kiinnostuksen kohteet. Opinnoissa syvennetään musiikin lajien ja muiden taiteenalojen ilmaisukeinojen tuntemusta. Tavoitealueet ovat soittaminen ja laulaminen, esittäminen ja ilmaiseminen, kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen sekä taiteidenvälinen osaaminen.

8 YHTEISET OPINNOT

Yhteiset opinnot ovat laajuudeltaan 11,1 opintopistettä ja muodostuvat kolmesta Musiikkitaito-opintokokonaisuudesta, jotka suoritetaan järjestyksessä 1–3. Musiikkitaito 1 -opintokokonaisuuden laajuus on 3,7 opintopistettä (100 t), samoin Musiikkitaito 2 ja 3 ovat laajuudeltaan 3,7 opintopistettä (100 t) kukin. Kaikki Musiikkitaito-opintokokonaisuudet perustuvat musisointitaitoihin oppijan valitsemalla instrumentilla sekä yleisiin musiikkitiedon ja musiikillisen osaamisen sisältöihin.

Yhteisten opintojen rinnalla on mahdollista opiskella soveltuvin osin myös teemaopintoihin kuuluvia musiikin perusteiden oppiaineita.

Musiikkitaito-opintokokonaisuus on suoritettu, kun oppimistavoitteet on saavutettu ja oppija on antanut osaamisestaan opinnäytteen. Opinnäyte voi painottua soittamiseen, laulamiseen, tai musiikkitiedolliseen osaamiseen. Tyypillinen opinnäyte on esiintyminen konsertissa, mutta opinnäyte voi myös painottua musiikkitiedolliseen tai luovaan musiikilliseen osaamiseen.

Musiikkitaito 1 (3,7 op / 100 t)

Oppimistavoitteet:

tutustuminen instrumenttiin ja instrumentista huolehtimiseen
harjoittelun perustaidot
esiintymisen perustaidot
musiikin hahmottamisen ja nuotinluvun perustaidot

Sisältö:

oikean soitto- tai lauluasennon löytäminen
musiikin kuulonvaraisen hahmottamisen harjoittelu
musiikin peruselementtien harjoittelu (pulssia, rytmi, melodia, harmonia)
esiintymisen harjoittelu ja oman musisoinnin kuuntelu
itsenäinen harjoittelu

Opintosuoritus:

Musiikkitaito-opintokokonaisuus on suoritettu, kun oppimistavoitteet on saavutettu ja oppija on antanut osaamisestaan opinnäytteen. Opinnäyte voi painottua soittamiseen, laulamiseen, tai musiikkitiedolliseen osaamiseen. Tyypillinen opinnäyte on esiintyminen konsertissa, projektityö, tai muu arvioitavissa oleva kokonaisuus.

Opettajat ja oppijat arvioivat yhdessä oppimistavoitteiden saavuttamista suullisesti tai kirjallisesti. Opintojen etenemistä seuraavalle tasolle tuetaan oppijan itsearvioinnin ja opettajan rakentavan palautteen avulla.

Musiikkitaito 2 (3,7 op / 100 t)

Oppimistavoitteet:

kehittää edeltävän opintokokonaisuuden aikana opittuja taitoja
musiikin merkitsemistapojen perusteet (nuotit, sointumerkit)
yhteismusisoinnin perustaitojen saavuttaminen
musiikin ilmaisutaidon avartaminen

Sisällöt:

musisoinnin fysiologian opiskelu
perustaitojen harjoittelu
yhteismusisointitaitojen perusteet
nuotinluvun harjoittelu
kuulonvaraisen musiikin hahmottamisen harjoittelu
esiintymiset

Opintosuoritus:

Musiikkitaito-opintokokonaisuus on suoritettu, kun oppimistavoitteet on saavutettu ja oppija on antanut osaamisestaan opinnäytteen. Opinnäyte voi painottua soittamiseen, laulamiseen, tai musiikkitiedolliseen osaamiseen. Tyypillinen opinnäyte on esiintyminen konsertissa, projektityö, tai muu arvioitavissa oleva kokonaisuus.

Suorituksen arviointi:

Musiikkitaito 3 (3,7 op / 100 t)

Oppimistavoitteet:

kehittää edeltävien opintokokonaisuuksien aikana opittuja taitoja
keskeisten musiikkikäsitteiden omaksuminen
yhteismusisoinnissa toimimisen taidot
musiikillisen minäkäsityksen hahmottaminen

Sisältö:

musisointitaitojen edelleen kehittäminen
tutustuminen musiikin ja toisten taiteenalojen suhteeseen
monipuoliset esiintymistilaisuudet

Opintosuoritus:

Musiikkitaito-opintokokonaisuus on suoritettu, kun oppimistavoitteet on saavutettu ja oppija on antanut osaamisestaan opinnäytteen. Opinnäyte voi painottua soittamiseen, laulamiseen, tai musiikkitiedolliseen osaamiseen. Tyypillinen opinnäyte on esiintyminen konsertissa, projektityö, tai muu arvioitavissa oleva kokonaisuus.

Suorituksen arviointi:

9 TEEMAOPINNOT

Teemaopintojen tavoitteena on syventää yhteisissä opinnoissa opittuja taitoja ja tietoja. Teemaopinnot muodostavat Musiikkitaito 4 -opintokokonaisuuden, jonka laskennallinen laajuus on 7,4 opintopistettä (200 t) ja jonka sisällön oppija kokoaa ohjaavan opettajan kanssa itselleen sopivista opinnoista kiinnostuksensa mukaan. Opintoihin voi sisältyä soveltuvin osin myös laajan oppimäärän opintoja, kuten esimerkiksi musiikin perusteiden opintoja tai yhteismusisointiopintoja yhdessä laajan oppimäärän oppilaiden kanssa. Yksilöllisen Musiikkitaito 4 -opintokokonaisuuden kokoamisessa voi myös apulaisrehtori opinto-ohjaajana avustaa.

Opintosuoritus:

Musiikkitaito 4 -opintokokonaisuus on suoritettu, kun oppimistavoitteet on saavutettu ja oppija on antanut kaikkien kokonaisuuteen sisältyvien opintosisältöjen osaamisestaan opinnäytteen. Tyypillinen opinnäyte on esiintyminen konsertissa, projektityö, tai muu arvioitavissa oleva kokonaisuus.

Suorituksen arviointi:

Opettajat ja oppijat arvioivat yhdessä oppimistavoitteiden saavuttamista suullisesti tai kirjallisesti.

Musiikkitaito 4 (7,4 op / 200 t)

Opintokokonaisuus kootaan alla olevista opinnoista tai muista opinnoista, jotka voidaan hyväksi lukea osaksi musiikin yleisen oppimäärän mukaisia teemaopintoja

Musiikin perusteet 1 (1,1 op / 30 t), 2 (1,3op / 35 t) ja 3 (1,5op / 40 t)
Musiikin perusteet 4 (1,7 op / 45 t)
Musiikin perusteet 5 (1,8 op / 50 t)

Musiikin perusteiden tavoitteet ja sisällöt on kuvattu laajan oppimäärän opetussuunnitelmassa.

Taiteellinen projekti (opintopisteet määräytyvät tapauskohtaisesti)

Oppimistavoitteet:

taiteellisen projektin suunnittelun perusteet
sujuvat esiintymistaidot

Sisältö:

projektityöskentelyyn perehtyminen
esiintymisen harjoittelu

Yhteismusisointi (opintopisteet määräytyvät tapauskohtaisesti)

Oppimistavoitteet:

yhtyeessä toimimisen taidot
oman roolin hahmottaminen osana kokonaisuutta
yleiset yhteismusisointivalmiudet

Sisältö:

oma tavoitteellinen harjoittelu
yhteisharjoittelu
esiintyminen yhtyeessä

Taitopaja (opintopisteet määräytyvät tapauskohtaisesti)

Oppimistavoitteet:

kehittää edelleen Musiikkitaito 1–3 opintokokonaisuuksien aikana opittuja taitoja ja tietoja
musiikillisen minäkäsityksen vahvistaminen
tavoitteellisen harjoittelun taidot

Sisältö:

kotiharjoittelu
musiikin kuuntelu konserteissa
esiintymiset solistina ja yhtyeessä

Yleinen musiikkitieto 1,7 op / 45 t

Oppimistavoitteet:

eri musiikkigenrejen ja -tyylien tuntemus
analyyttisen kuuntelun taidot
nuottitekstien tulkintataidot
musiikinhistorian tuntemus
musiikin hyvinvointivaikutuksiin ja sovelluksiin tutustuminen

Sisältö:

luennot
musiikin kuuntelu

10 OPETUSJÄRJESTELYT

Lukuvuosi jakaantuu kahteen lukukauteen, joiden yhteispituus on 30 opetusviikkoa. Työvuosi ja loma-ajat noudattelevat Hyvinkään alueen koulujen lukuvuoden aikatauluja.

11 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

Oppijalla on oikeus saada aikaisemmat musiikkiopintonsa tai muutoin hankittu osaamisensa arvioiduksi ja hyväksi luetuksi. Tunnustaminen perustuu selvityksiin aikaisemmista opinnoista tai taidonnäytteeseen. Oppija voi suorittaa heti tasoaan vastaavat opinnäytteet ja jatkaa opintojaan nykyiseltä tasoltaan eteenpäin.

12 OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN

Jos oppija ei saavuta opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi, voidaan harkita oppimäärän ja opetuksen yksilöllistämistä. Yksilöllistämisen yhteydessä oppijalle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet ja oppimäärän keskeiset sisällöt eli henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutuksesta ja arvioinnista sovitaan oppijan, hänen huoltajiensa, opettajien ja rehtorin kanssa. Erityisen tuen ja ohjauksen avulla yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevan oppijan on mahdollista suorittaa koko musiikin perusopetuksen laaja oppimäärä. Yksilöllistä opetusta voidaan antaa, jos oppilaitoksessa on tarvittava tapauskohtainen pedagoginen osaaminen, soveltuvat oppimisympäristöt ja riittävät tukitoimet.

13 OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä vapautuville paikoille. Oppilaalta edellytetään kykyä vastaanottaa annettu opetus.

14 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA

Tärkeitä paikallisia yhteistyökumppaneita ovat myös Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Orkesteri, Hyvinkään kamarimusiikkiseura, Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri ja muut paikalliset puhallinorkesterit, Hyvinkään seurakunta, Hyvinkääsali, Hyvinkään opisto, Hyvinkään Rocktehdas, hyvinkääläiset vanhainkodit ja Hyvinkään taidemuseo.

Hyvinkään musiikkiopisto on Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n (SML) jäsen.

15 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN

16 OPETUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN

Opetussuunnitelman soveltamiseen liittyvät päätökset tekee rehtori asianomaista oppijaa, alaikäisen oppijan huoltajia ja opettajia kuultuaan. Oppijan seuraavan vuoden opinto-ohjelmasta sovitaan keväisin. Opinto-ohjausta lukukausien aikana antavat oppijan opettajat, apulaisrehtori ja rehtori.

LIITE: TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT

Oppilaalle annetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut sekä yleisen oppimäärän yhteiset opinnot että teemaopinnot.

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat:

todistuksen nimi
koulutuksen järjestäjän nimi
oppilaitoksen nimi
taiteenala
oppilaan nimi ja henkilötunnus
opiskeluaika vuosina
oppilaan suorittamat yleisen oppimäärän yhteiset opinnot − kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
oppilaan suorittamat yleisen oppimäärän teemaopinnot − kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
jos koulutusta järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla, merkitään todistukseen ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman
kunnan omalla päätöksellään järjestämässä taiteen perusopetuksessa todistukseen merkitään taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman hyväksymispäivämäärä
jos kunta tai asianomaisen ministeriön myöntämän taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä hankkii taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetut palvelut julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä, merkitään yhteisön tai säätiön tämän sopimuksen perusteella antaman taiteen perusopetuksen todistukseen sopimuksen päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin kunta tai asianomaisen ministeriön myöntämän taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman
merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus voi sisältää liitteitä.

Osallistumistodistus oppilaan suorittamista taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opinnoista

Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan yleisen oppimäärän opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä. Osallistumistodistus voi sisältää liitteitä.